Treriksröset-Gappo-Pältsa-Kilpisjärvi lapsen kanssa

15.8.2017

Käytiin taas kerran Kilpisjärvellä. Jokin mua vetää paikassa puoleensa, vaikka matka on pitkä. Viime kerralla hiihtelin keväthangilla yksin, mutta tälle reissulle otin mukaan tyttären. 11-vuotias on mankunut Lappiin koko vuoden, eikä automatka haittaa (kiitos tubettajien). Siispä lapsi on käynyt tänä vuonna sekä Hetta-Pallaksella että nyt Kilpisjärven maastoissa. Mikä olikaan tuomio? Tää on paljon parempaa kuin metsä. Loistavaa.



Reittisuunnitelmana oli laivamatka retkeilykeskuksen rannasta kolmen valtakunnan rajapyykin suuntaan, ja tavoitteena kävellä tuvalta toiselle. Matkalle osuvat Kuohkimajärvi, Golda, Gappo, Pältsa ja taas Kuohkimajärvi. Reitti on kiva rengas ja sen varrella on muutamia mukavia nähtävyyksiä. Norjan tupien avain oli mukana, kuten myös teltta kaikkine majoittumisvälineineen. Varsinkin viimeinen pätkä Pältsalta on pitkä ja pomppuinen, joten ajattelin yöpyä välillä teltassa. Se ei sopinut tyttärelle, joka halusi telttailemaan tuvan pihaan. Tuvilla oli paljon suomalaisia ryhmiä jotka valtasivat kokonaisia tupiakin, mutta mahduttiin halutessamme sekaan. Aina on vaihtoehto yöpyä teltassa jos porukkaa on paljon. Pältsalla saatiin nukkua kahdestaan.



Lapsen kanssa vaeltaminen on musta jo niin normaalia touhua, etten oikein keksi siitä mitään erityistä sanottavaa. Tämä lapsi tallaa siinä missä aikuinenkin, kiukuttelee nälkäisenä siinä missä minäkin ja hoitaa retkeilyyn kuuluvia askareita silloin kun huvittaa. Tauot käytetään sarvien etsimiseen tai muuhun loikkimiseen. Viimeisimmän, pitkän pätkän pelastus oli Pältsan tuvalta löytynyt suomenkielinen Aku Ankka, jota lukemalla aamupalaa upposi normaalia enemmän. Ylämäessä ja pitkänä päivänä tarvitaan energiaa. Suomalaisissa lapsi aiheuttaa aina vähän keskustelua, mutta esimerkiksi Gapon tuvalla oli norjalainen seurue jossa oli kuusi 1-14 -vuotiasta lasta. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Suomalaiset voisivat rohkaistua hieman.


Kokonaisuudessaan retkeen meillä meni kuusi päivää ja viisi yötä. Matkat hoidettiin Kilpikseltä mennen ja tullen laivalla, koska huvitti. Laiva voi sesonkeina olla täysi, ja vaeltajille voi olla parempi yrittää mahtua iltapäivän ja illan laivaan. Aamupäivän laiva on usein täysi päiväretkeilijöistä. Reissulla pidettiin myös yksi välipäivä, koska huvitti. Tämä ehkä kuvastaa mun nykyistä retkeilyä aika paljon: Teen mikä itsestä tuntuu parhaalta ja heivaan suunnitelmat mäkeen. Välipäivä jos huvittaa, laiva jos huvittaa. 35 kilsaa etenemistä jos huvittaa. Yleensä yksin matka vaan jatkuu ja jatkuu.. Lapsen kanssa käveltiin sellaisia reilun kympin päivämatkoja, joka oli melko sopiva.

Reittikuvaukset:
Laiva-Kuohkimajärvi: Helppoa hiekkatietä. Nähtävyydet: Kolmen valtakunnan raja.

Kuohkimajärvi-Golda: Helppoa polkua, lyhyt matka.

Golda-Gappo: Ensin suo-osuus, jossa pitkoksia helpottamassa kulkua. Sitten tiukahko nousu ylemmäs, jonka jälkeen pieni silta puron yli ja jonkin matkaa helppoa polkua. Loppumatka pomppuisaa ja kivikkoista polkua. Välillä on pari hyvää puropaikkaa lounastauolle. Vesi oli sopivalla tasolla joten ylitys tuvan lähellä oli helppo, mutta alas ei kannata katsoa. Vesi tuvalle haetaan kaukana alhaalla olevasta purosta. Tuvan lähellä olevasta lammesta ei saa juoda. Nähtävyydet: Barras.

Gappo-Pältsa: Polku seuraa koko matkalla mönkijäuraa ja menee harjun päällä. Puro halkaisee harjun kerran, joten se on ainut paikka vesitäydennykselle ja lounastauolle, ellei halua kipittää ylimääräisiä. Nähtävyydet: Harjupolku on jo sellaisenaan kaunis. Pältsan tuvalla on sauna ja tuvan lähellä vesiputous.


Pältsa-Treriksröset: Tiukka nousu tunturiin. Monta nousua ja monta laskua. Reitti on alkumatkaa lukuunottamatta sama myös talviretkeilijöille, joten reitti on merkitty korkein ristiviitoin. Viimeiset kolme kilometriä alamäkeä. Kyltit väittävät matkan olevan 14km, mutta varaudu lukemaan 17.


Keltainen piste alhaalla on se varsinainen raja, Treriksröset. Oikealla on Suomi, edessä Norja ja kuvauspaikkana Ruotsi. Kastuttiin hieman tuosta usvaisesta sadepilvestä, muttei pahasti.

Vinkit lasten kanssa retkeilyyn:
1. Paljon naposteltavaa, jotka lapsi voi ohjatusti valita itse
2. Katso että lapsi juo tarpeeksi. Meillä kulkee mukana mehutiivistettä, joka lisää juomista
3. Valmistaudu auttamaan kamojen kanssa tilanteen mukaan (pitkät päivät tai pitkät nousut)
4. Pienikin ylitys voi olla lapselle iso asia. Opeta kahlauksen perusteet pienessäkin purossa
5. Rohkeasti sinne vain jos retkeily lasta kiinnostaa. Palkinnoksi vaelluksen jälkeen esim. jättipitsa


2 kommenttia :

  1. Tuota olen myös itse kummastellut täällä Suomessa, kuinka vähän lapsia näkyy edes päivä reissuilla patikoimassa. Norjassa tai Kanadassa kun kulkee niin siellä näkee jopa n. 5-vuotiaita muksuja kiikkumassa jyrkkiä ja tosi rankkojakin vuoria ylöspäin. Silloin aina saa kummasti voimaa, kun ajattelee että jos täällä tuon kokoinen lapsikin pärjää niin kyllähän munki nyt täytyy jaksaa tuonne kiivetä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut pitkästä vastausajasta. Olin reissussa.

      En tiedä miksi Suomessa ei näy niin paljon lapsia. Ehkä joissain muissa maissa ajatellaan, että tämä nyt kuuluu elämään joten lapset voivat hyvin seurata perässä. Suomessa ei jotenkin ehkä vaan uskalleta? Ei ole sellaista kulttuuria, vielä.

      Poista

by mlekoshi