Pidätkö siitä mitä omistat?

24.11.2016

Meillä kävi täällä jokunen hetki sitten toimittaja. Juttu löytyy Me Naiset -lehdestä ja käsittelee Konmaria. Avasin hyvillä mielin kaikki kaapit, koska ne ovat melko lailla siistit. Pidän siitä.


Niin, se konmari. Luin pinkin kirjan joskus keväällä, ja poistin paljon tavaraa. Viimeksi väitin, että osa kirjasta oli kukkua. Valehtelin. Oikeesti se kirja on ihan hirveetä sontaa. Jostain syystä tavaran vähentämiseen se kuitenkin toimii. Aikaisemmin piti miettiä missä tavaroita säilytetään, tarvitseeko jotain vielä joskus tulevaisuudessa tai pitäskö tämä-ja-se kuitenkin säästää. Nyt mietin, pidänkö jostain esineestä. Säilytän vain tavarat, joista pidän. Loput laitan pois. Joku tässä toimii.

Ne tavarat jotka jäävät, ovat kohtalaisen hyvin järjestyksessä ja löydettävissä. Tässä kaapissa on vaellustavaraa. Ei ne täydellisesti ole, mutta paremmin kuin ennen.


Ennen ne olivat vaatehuoneessa. Nyt siellä on vain isompia esineitä kuten suksia ja sauvoja, pakastin ja työkalut. Sitten on tuo läjä, jossa on lapio ja koirien makuualusta. Kyllä ne kohta löytävät paikkansa.


Kuinka paljon teillä on turhaa tavaraa? Jos ajattelet, ettei juuri ollenkaan, olet joko tosi hyvä tavaroiden kanssa tai yksinkertaisesti väärässä. Se, mikä on turhaa kenellekin, vaihtelee. Toisen puolesta ei voi sanoa mikä kenellekin on turhaa. Mulle turhia olivat: 268 nuppineulaa, kaksi ikean hyllykköä tavaroineen, sohvapöytä, hirveä määrä keittiön kippoja ja kuppeja, ylimääräisiä pyyhkeitä ja lakanoita, röntgenkuvia vuodelta 2004, monta jätesäkillistä vaatteita. Niitä sellaisia, joita on ostettu joskus, huomattu myöhemmin epämieluisiksi ja myöhemmin niitä ei voinut heittää pois, koska ne olivat maksaneet paljon ja niille oli käyttöä kerran kesässä. Myös lasten liian pieniä vaatteita oli paljon. Ne odottivat siirtoa kirppikselle, jonne en kuitenkaan koskaan jaksanut niitä viedä.

Laitoin pois vain sellaista, jota en käytä kuitenkaan. Jos en käytä tavaraa, miksi säilyttäisin sitä?


Nyt kun olen poistanut tavaraa, tiedän paremmin mitä mulla on. Mulla on yksi villakangastakki, yksi laukku, yksi kaulahuivi. Yhdet vaelluskengät, yhdet polkujuoksukengät, vain sellaisia villasukkia ja rukkasia joita käytän. Ei mitään varalle jos joskus tarvii. Ei niitä tarvitse. Mulla on neljä aluspaitaa arkeen, ja ne ovat kaikki samanlaisia. 100% villaa,  pehmeitä, konepestäviä, kestäviä, Lindexiltä 25 euroa. Vain tuo reunapitsi on muuttunut siitä, kun ostin ensimmäisen paidan. Käytän näitä joka päivä. Se neljäs paita on musta ja nyt päällä. Vaatekaappi on selkeä ja voin laittaa sieltä mitä tahansa päälle, ja pidän siitä.

Musta on ihmeellistä, ettei oikeastaan kukaan ole huomauttanut siitä, että kuljen aina samoissa vaatteissa. Ne vaatteet joita käytän, mahtuvat aika pieneen tilaan.


Säilytystila maksaa. Neliöhinta tällä alueella jossa asun, on noin 3000 euroa. Siis per neliö, joka on metri kertaa metri lattiapinta-alaa. Jos poistaa kaiken itselle turhan tavaran, jota säilyttää ilman syytä/tottumuksesta/velvollisuudesta/muuten vain, kuinka paljon pienempään asuntoon ihminen mahtuu? Yhtä mukavasti ja tilavasti, mutta ilman turhaa tavaraa ja säilytystilaa? Mihin muuhun sen rahan voisi käyttää?


Autiotuvat on ihania. Niissä ei ole mitään turhaa. Sänky, pöytä, kaasuhella, kamina, kirves ja saha. Ei koriste-esineitä, kirjahyllyjä, vaatekasoja tai hilavitkuttimia. Kesän kuukauden vaelluksella nautin eniten siitä, ettei ollut mitään. Ei somea, ruuhkaa, kiirettä eikä ärsykkeitä. Oli vain luonto ja minä. Hiljaisuus ja rauha. Ei ollut suihkua eikä pyyhettä, mutta peseydyin silti. Ei ollut televisiota, mutta viihdyin hyvin. Ilman somea viihdyin erittäin hyvin. Ei ollut jääkaappia, pakastinta, pyykkikonetta eikä vedenkeitintä. Sitä meillä ei ole kyllä kotonakaan. Tietysti mukana oli ne tavarat joita oikeasti tarvitsin. Niitä oli noin 15 kiloa sisältäen keittiön, makuupaikan ja katon pään päälle, ruokaa lautaselle. Ne tavarat joita mulla oli, valittiin huolella, ne olivat pääasiassa toimivia ja pidin niistä kovin. Mulla oli todella hyvät vaellushousut (yhdet), mukavat kengät (yhdet), pehmeät villasukat (yhdet) ja mukavat villapaidat (kaksi kappaletta). Miksei se ole normi arkielämässä? Että omistaa vain sen mitä tarvitsee ja todella pitää siitä?

Konmariin ei tarvitse hurahtaa, höyrähtää eikä mitenkään hullaantua. Mutta jos tavaraa on liikaa tai haluaisi käyttää aikansa tai rahansa jotenkin toisin, kannattaa sille tehdä jotain.

Vähempikin riittää.
Proudly designed by | mlekoshiPlayground |