Pitkän vaelluksen valmistelut

3.10.2016

Ihan ekaksi, facebookissa rullaa Kalottireitti päivä päivältä. 30 päivää, 30 tarinaa. Ollaan menossa päivässä 4, joten mukaan ehtii vielä hyvin.

Nyt kurkistus Kalottireitin valmisteluihin. Ajatuksena oli kävellä Kautokeinosta Kilpisjärven, Abiskon ja Ritsemin kautta Kvikkjokkiin, jonka pituudeksi oli eri lähteissä ilmoitettu noin 800 kilometriä. Aikaisemmin olen vaeltanut lähinnä reilun viikon mittaisia retkiä. Ajattelin, että tuollainen 800 km on vain noin viikon vaelluksia peräkkäin. Ja niin se oikeastaan on. Lopulta kävelin 688 kilometriä Ritsemiin saakka, kuten on jo tullutkin ilmi.

Pakkaamisvaihe oli järjestelmälliselle ihmiselle kauhea. Kamaa, ruokaa ja kaikkea oli levällään todella paljon. Piti harkita mitä tavaroita ottaa mukaan, pakata kuivattuja ruokia, maistella muroja, punnita ihan kaikkea, survoa pusseihinsa. Todellisuudessa kaikki tarvittava ja niiden varakappaleet rehottivat ympäri kämppää. Välillä piti siirrellä huonekalujakin, jotta tavarata mahtuivat edes jonnekin. Katso ja kauhistu!



Jossain vaiheessa keskellä kuivaamis-pussitus-pakkaamisrumbaa mietin, että v*ttu mikä homma. Oliko tämä nyt hyvä idea? Punaviini auttaa moneen asiaan, joten saatoin nauttia muutaman lasillisen sellaista.


Tympäännyin kaaokseen ja aloin järjestelemään asioita tiukasti omille paikoilleen. Rajattuun tilaan, riviin ja lajeittain. Helpotti.

Ennen vaellusta tehtiin normaalit jutut; tilattiin kartat, suunniteltiin summittaiset päivämatkat, kuivattiin ruuat ja sumplattiin varusteet. Aina ennen vaellusta on jotain varusteita, mitä pitää hankkia koska edeltävillä retkillä jokin ei ole toiminut tai on rikkoutunut. Vaatteita otin mukaan aika vähän. Kuvassa on kaikki nejän viikon vaatteet paitsi kaksi buffia (jotka unohdin kuvasta) ja kynsikkäät, jotka ostin Abiskosta.


Vedenpitävä takki ja housut, vaellushousut, taukotakki, villahousut, kaksi villapaitaa, villasukat, kahdet linerit, kahdet vaellussukat, kaksi toppia, parit kalsarit, kengät. Sukkia oli liikaa, koska kengät eivät hiertäneet enkä käyttänyt tuplasukkasysteemiä.
 
Ruokaa kuivasin paljon itse, mutta ostin myös valmispusseja, koska päiviä oli vaan niin sairaan paljon. Ruokaa piti olla kahdelle ihmiselle vajaaksi kolmeksi viikoksi ja yhdelle ihmiselle pariksi viikoksi. Kaikkineen kuivasin 11 kiloa lihaa ja 22 kiloa kasviksia. Sitten ne piti koota aterioiksi.


Aikaisemmista reissuista poiketen uutta oli vain ruokatäydennuspakettien lähettäminen. Pakkasin ruuat pahvilaatikoihin ja lähetettiin niitä reitin varrelle. Abiskon paketti jätettiin autoon, koska auto siirrettiin sinne. Koska matka jatkui Abiskosta yksin, vaihdoin myös teltan pienempään, makuupussin toisenlaiseen ja kahden hengen makuualustan sooloversioon. Autoon jätin myös muutamia varusteita hätätilanteiden varalle, kuten toiset kengät.

Tavarakaaosta oli helpoin hallita teipin avulla. Lappuun kirjoitin aina mistä paketti noudetaan, monenko päivän tavarat siihen tulee, ja viereen kauppalistan niistä tarvikkeista, jotka pitää täydentää matkalla (esim. voi). Leipää en syönyt reissulla ollenkaan, sillä se vie paljon tilaa enkä oikeastaan kaipaa leipää.



Koirien varusteet tuli myös pakata. Aika minimillä mentiin tässäkin. Koirille tuli mukaan ruokaa, ensiapuvälineet ja neljä tossua kolmen koiran tarpeisiin. Makuualustat, passit ja kupit.

 
Aikaisemmilla vaelluksilla olen myös huomannut, että pipon alla hautova ja lopulta linnunpesää muistuttava tukka ei ole kovin mieluisa. Niinpä annoinkin luottoparturilleni ohjeeksi leikata tukan niin lyhyeksi kuin järkevästi mahdollista, ja lähdin reissuun todella lyhyellä vaellustukalla. Lyhyt tukka ei hiosta hatun alla niin paljon, eikä pesämuodostelmaa ala syntymään, koska tukkaa ei vaan ole niin paljon. Mulla on ollut puoleen selkään ulottuva tukka, parin sentin tukka ja kaikkea siltä väliltä. Vaelluksilla toimii sellainen pituus jonka saa helposti kiinni, tai vaihtoehtoisesti todella lyhyt malli. Kaikki välimuodot olen kokenut hankalaksi. Pipon alla pyörivä ja silmille pyrkivä hius on epämiellyttävä. Vaelluksella pesin hiukset kerran. Älä kerro kenellekään.

Kuvassa superlyhyt tukka.


Kotona ollutta sotkua ei ole ikävä, mutta reissuun voisin kyllä taas lähteä. Näyttääkö teillä koskaan yhtä karmealta?

11 kommenttia :

  1. Pakkaaminen aiheuttaa aina niin ihanan kaaoksen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä se on vaan hetken ja jossain nurkassa tai vaihtoehtoisesti eteisessä, mutta nyt levisi ihan kokonaan. Hyyyi :D

      Poista
  2. Näyttää. Muutto edessä ja takana.

    Katson jotenkin lumoutuneena noita kuvia.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutot onkin yksi sotkun alalaji. Mulla on todella monta muuttoa takana..

      Poista
    2. 18 vuotta 13 muuttoa.
      Seuraavan muuton jälkeen haluan varata hautapaikan.

      OP

      Poista
  3. Musta tuntuu välillä, että kun olen noin pari-kolme yötä viikosta ulkona mun kämppä näyttää jatkuvasti tuolta. Kamat ovat jatkuvasti joko purkautumassa repusta tai menossa sinne takaisin, kamamäärä hieman vaihtelee sen mukaan millainen seuraava tai edellinen reissu on ollut ja makuupusseja, villasukkia ynnä muuta pitää kuitenkin koko ajan kuivattaa tai tuulettaa, niin kaikki on _jatkuvasti_ levällään. Kuvittele tämä tilanne. Kuvittele se etenkin, kun ottaa huomioon, että mä en asu omakotitalossa vaan kerrostaloyksiössä, jossa ei ole parveketta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen asunut yhden kesän solussa, jossa mun käytössä oli yksi pieni huone. Kesällä siellä ei ollut ketään muuta, paitsi tietysti silloin tuli joku kun olin levittänyt teltan keittiön pöydän päälle ja kuivattelin makuupussia ja muita rojuja ovien päällä. Oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun asuin solussa. Sielläkään ei ollut parveketta. En oikein tykännyt :P

      Poista
  4. Ah, teippi ja minigripit <3 Niin on hyvin hallittu kaaos että sulla taitaa olla insinööritaustaa? :D Miellyttää kyllä munkin järjestelmällistä silmää huomattavasti enemmän nuo viimeisimmät kuvat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä vähän saattaa olla myös insinööritaustan tapaista. Enemmänkin neuroottinen mieli :D

      Poista
  5. Sulla on tosi hauska kirjotustyyli, kuvaat asioita tosi rennosti ja värikkäästi! Alotin itse myös retkeilyaiheisen blogin, käy tsekkaamassa jos kiinostaa :)

    http://mekahdestaan.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn ehdottomasti kurkkaamassa! :)

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |