Kalottireitillä 688 kilometriä

20.8.2016

Kalottireitti välillä Kautokeino-Kilpisjärvi-Abisko-Ritsem 30 päivää, 688 kilometriä, nousua noin 16500 m, laskua jotakuinkin saman verran. Rakkoja nolla.


Onpa mukavaa olla kotona. Edeltävän kuukauden vietin Kalottireitillä. Ensimmäiset 18 päivää kävelin miehen ja kolmen koiran kanssa Kautokeinosta Abiskoon, ja seuraavat 11 päivää yksin Abiskosta Ritsemiin. Alkuperäinen ajatus oli kävellä vielä reitin päätepisteeseen Kvikkjokkiin, mutta en oikeastaan nähnyt enää mitään syytä siihen. Kaikki oli hyvin, ei rakkoja, uupumusta eikä mitään muutakaan, mutta mulle vaan tuli tunne, että tämä retki on hyvä juuri näin.


Kautokeinossa on paljon suota. Siellä oli myös +25 astetta lämmintä ja miljoonittain hyttysiä. Jos tykkää erilaisista suotyypeistä, Kautokeino on just hyvä paikka. Mä en tykännyt. Helteen jälkeen saatiin sadetta. Ennen lähtöä luin jonkun blogista, että hän oli vaeltanut viikon sateessa. Nauratti. Meille sattui seuraavan noin 20 vaelluspäivän aikana vajaat 20 sadepäivää. Ei naurattanut enää. Joskus odoteltiin sateen loppumista aamupäivä, joskus venyi iltapäivään. Ei sitä sadetta tietenkään tullut koko päivää jokaisena päivänä, mutta jonkun verran joka päivä kuitenkin. Yritettiin välttää sateessa kävelemistä.


Kautokeinosta Abiskoon nukuttiin pääsääntöisesti teltassa. Kaksi yötä vietettiin tuvissa. Ensimmäinen Suomen rajalla Kopmajoella, toinen kolmen valtakunnan rajapyykin nurkilla olevassa kämpässä. Kyllä oli mukava se sellainen tupa!

Koirat pärjäsivät hyvin. Ne tottuivat telttailuun nopeasti ja lisäjännää aiheutti lähinnä lukuisat joet ja norjalaiset sillat.



Abiskossa pidin yhden kokonaisen välipäivän, ja söin. Nukuin ja söin. Mieheltä loppui lomat eikä koirilla ole pääsyä Ruotsin kaikkiin kansallispuistoihin, joten kaikki muut poistuivat tässä kohdin Suomeen. Abiskossa meillä oli oma auto odottamassa. Hetan kota siirsi auton Kautokeinosta Abiskoon, ja systeemi toimi oikein hyvin. Olen nyt käyttänyt Hetan kodan palveluita pari kertaa, ja ollut tyytyväinen. Autoja siirtää bussikuski, siis ammattikuljettaja.


Abiskosta lähdin kävelemään Kungsledeniä pitkin, ja vastaan tuli kaikki 2000 Fjällräven classicin osallistujaa. Hejhej, hejhejhej, hejhejhejhej. Huh huh. Oli mukava kävellä Kungsledenillä, mutta oli myös mukava päästä sieltä pois. Kungsleden on tasaista, ja poistumisen jälkeen alkoivat mäet. Aloitin myös prinsessaretkeilyn, ja nukuin tuvissa aina kun se oli mahdollista. Erityisen iloinen olin tuvasta 1000 metrin korkeudessa, kun sumussa ei nähnyt mitään, räntää tuli vaakatasossa ja kaikki oli märkää. Siellä ei myöskään liikkunut ketään. Laitoin kaminaan tulet, nautin lämmöstä ja söin hapankaalia.


Loppureitti pomppi Norjan ja Ruotsin välillä monta kertaa. Pelkkää avotunturia. Ihanaa. Kelikin oli sumun jälkeen todella hyvä. Tykkäsin.


Päätin retken Ritsemiin. Ritsemistä pääseminen kotiin Lappeenrantaan ilman omaa autoa olikin jännä homma. Julkisilla paras olisi ollut bussilla Gällivareen, josta junalla Luulajaan, lentokoneella Tukholmaan, toisella Helsinkiin ja seuraavana aamuna junalla Lappeenrantaan. Ihan hirveä himmeli, joten päätin kokeilla liftaamista Gällivaresta eteenpäin. Olin kotona nopeammin kuin mitenkään julkisilla. Nyt istun kotona sohvalla, enkä aio tehdä tänään yhtään mitään. Korkeintaan käyn jätskillä.

23 kommenttia :

  1. Olet kyllä aikamoinen "sissi", hatun nosto ja kumarrus täältä keski-suomesta. Terveisin Kirsi joka itse lomailee mieluiten vaakatasossa Kreikan aurinkossa uima-altaan reunalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia että on löytynyt mieluisa tapa lomailla :)

      Poista
  2. Just just. Kävit sitte pikkuretkellä *kauhio*. (Siis hymiö => kauhio)

    VastaaPoista
  3. Just just. Kävit sitte pikkuretkellä *kauhio*. (Siis hymiö => kauhio)

    VastaaPoista
  4. Ja taas nää tulee kahdesti. Mä en voi sille mitään.... *surio* *anteeksipyytiö*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä miksi, mutta niin tulee monella muullakin. Ehkä vaan eletään sen asian kanssa. :)

      Poista
  5. Huh huh, siinä on ollu reissulla kyllä matkaa.. Hatun nosto siitä! Mahto olla rinkalla kokoa vai kävitkö kuinka monta kertaa tyhjentämässä ja täyttämässä rinkkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun rinkka on Arcteryxin Altra, 48 litraa. Hain lisää ruokaa Kilpisjärveltä ja Abiskosta. Lähtöpaino rinkalla Kautokeinossa oli 15 kiloa, ja painavimmillaan se oli Abiskossa (17 kiloa), kun mukana oli ruoka seuraavalle kymmenelle päivälle. Ihan kohtuullinen rinkka siis mun mielestä.

      Poista
  6. Upea reissu, tällaisista on mukava lukea! (Kunpa joskus itsekin saisi aikaiseksi.) Minäkin aloin aika pian miettiä samaa kuin Väylän Tyär. Piditkö missään täydennystaukoa vai menitkö yhdellä pakkauksella koko reissun - ja paljonko se painoi alussa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tykkää ylisuuresta tai -painavasta rinkasta, joten 15 kiloa lähdössä on ihan sopiva setti. :)

      Poista
    2. Olen samoilla linjoilla, en ikinä haluaisi yli 15:ttä kiloa, sillä sen jälkeen kulkeminen ei suju enää leppoisasti. (Joskus lähdin matkaan 20 kilolla, enkä tee sitä uudestaan.)

      Poista
    3. Jep, mullakin on ollut joskus painava rinkka. Sen kantaminen ei ole mukavaa. Sitten kävin kaikki tavarat läpi ja karsin reilusti. 15 kilossa on jo tosi paljon pelkkää ruokaa :)

      Poista
  7. Pisteet liftaamisesta, hyvä keino siirtyä vaellusalueelle tai pois sieltä. Kerro lisää miten kyydit meni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmella kyydillä Gällivaresta Lahteen. Jokaista kyytiä odotin maksimissaan viisi minuuttia. Sanoisin, että toimi tosi hyvin.

      Poista
  8. Olipa mukava retkikertomus. On siellä sateen välissä aurinkokin näyttäytynyt, kun hienoja kuvia olet ottanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tuleekin olosuhdeharha! Jos on hyvä keli, otetaan kuvia. Jos on kauniit maisemat, otetaan kuvia. Silloin kun sataa, on sumuista, märkää, kylmää ja inhottavaa, harvemmin jaksaa kaivaa kameraa esiin. Kautokeinon suolöllöistä mulla on vain pari kuvaa, vaikka siinä käveltiin pitkään.

      Poista
  9. Olet ollut sittein meidän huudeilla, jos tuo Gällivare on sama kuin Jällivaara.

    OP

    VastaaPoista
  10. Onnittelut, upean reissun olet saanut toteutettua.

    VastaaPoista
  11. Heh:) Ja luulin olevani suuri sankari kun kiersin Karhunkierroksen 85 km :)Vaellukset kyllä piristää kummasti ja on monta viikkoa hyvä mieli sen jälkeen. Hieno saavutus teidän perheeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhunkierros on tosi hieno reitti. Olen kävellyt sen kerran kokonaan ja monesti eri osia siitä. Saman reitin varrelle on kerätty niin paljon kaikkea mielenkiintoista, että sinne palaa mielellään aina uudestaan. :)

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |