Koiran hinta

22.2.2016

Rahateemaan saatiin oikein hyvää keskustelua. Enkä edes aloittanut siitä, paljonko menee rahaa suoraan tai välillisesti koiraan! 

Aikaisemmin mietin, halutaanko meille ottaa koiraa ollenkaan. Kustannusmielessä se ei ole suurikaan investointi, sillä siperianhusky on pieniruokainen, perusterve ja muutenkin kiva rotu. Kyllä meillä on varaa pariin koiraan.


Ennen koiran hankkimista tutustuin alan kirjallisuuteen, jossa oli myös laskelma siitä, mitä koira maksaa. Laskelma löytyy aikaisemmasta postauksesta. Pidin sitä hauskana listana, mutta hitto vie, se onkin totisinta totta.

Kas näin:

Ensin ostetaan tonnin koira.
Tonnin koiralle ostetaan säkillinen leluja ja muuta rekvisiittaa, 100e.
Tonnin koira syö 100 euron kengän.
Sitten tehdään tonnin koiralle 500 euron tarha takapihalle.
Ja toinen mökille.
Jotta koira kulkee kivasti autossa, hankitaan 500 euron kalterit takapaksiin.
Sen jälkeen ostetaan 500 euron kamera jolla kuvataan sitä tonnin koiraa.
Koira otettiin tekemään töitä, joten vetovarusteet 100e.
Sukset (200e), monot (200e) ja muut jo on.
Sitten ostetaan tonnin koiralle tonnin kaveri, jotta retkikaveri ei jää yksin kököttämään keskelle ylämäkeä.


2600 kilometrin pennunhakureissulla kuluu myös hieman bensaa.
Neljä koiraa olisi kivempi kuin kaksi, tonni taas suih viuh.
Neljä tonnin koiraa ei mahdu 500 euron tarhaan, joten rakennetaan tonnin tarha. Naapurin mielestä valmistarha on kauniimpi kuin oma kyhäelmä (+500e).


Jokaiselle koiralle on oltava oma koppi, joten säälittävä yhden koiran koppi viedään mökille ja korvataan se kahdella rivitalolla.
Neljä koiraa ei myöskään mahdu 15 000 euron autoon, joten neuvotellaan työnantajalta 50 000 euron auto.
Uuteen autoon tehdään 200 euron kuljetuskoppi.
Ja parannellaan sitä pari kertaa, 50 euroa laaki.
Kyllähän nelivedolla pääsee. Ei pääse. Hermovaikutus -50%.


Koira karkaa pihasta ja viedään poliisikyydillä eläinhoitolaan. Harvinaislaatuisesti kustannus nolla euroa.
Piha-aidan korotus 1000 euroa.
Koska syksyllä lunta ei näy ei kuulu, ostetaan tonnin koiralle 500 euron sulanmaan vetoväline.
Ja itselle kypärä.
Sula maa on tylsää, joten ajetaan Lappiin pari kertaa syksyssä ja vuokrataan mökki, à 500 euroa+muut kulut.

Niin hauskaa että melkein naurattaa.


Onneksi Lapissa ei ole myynnissä mitään järkeviä kiinteistöjä.

Pieni päiväretki Syötteelle

19.2.2016

Vuorossa tunnelmakuvia Syötteeltä!

Hiihtoloma on kohta edessä, ja suunnitelmat on aivan auki vielä. Jonnekin lähdetään, se on selvä. Tässä on vielä pari muuttujaa, mutta Syöte kiinnostaisi ainakin päiväretkikohteena. Siellä on koiralatuja, kauniit puitteet ja taukotupia. Kävin siellä myös viime talvena.



Muita kulkijoita ei juurikaan ollut, joten aika rauhassa sai mennä.



Ahmatuvan kahvio ei silloin ollut auki, mutta jos aikeissa on mennä Syötteelle lähiaikoina, munkkeja on taas ostettavissa tuvan kahviosta.

Pohdinta jatkuu. Onhan tässä vielä melkein viikko aikaa päättää mitä tehdään!

Mihin raha menee ?

15.2.2016

Ah, ystäväni raha. Pidän siitä. En siksi, että raha itsessään olisi mikään arvo, vaan siksi, että raha mahdollistaa asioita. Rahaa on kaikilla Suomessa jonkin verran. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, mutta jokaisen täytyy tehdä päätöksiä siitä, mihin rahansa käyttää.

Kuluttajana koen olevani aika harkitseva. Meille ei hankita sitä ja tätä, enkä pyöri kaupoissa shoppaillen huvikseni. Ruokakaupassa käyn pitkän listan kanssa. Ostan myös paljon alesta. En näe mitään järkeä maksaa takista 300 euroa, kun voin odottaa hetken ja ostaa sen 150 eurolla. En säästä siinä mitään, vaan menetän 150 euroa, mutta saan takin. Alekortti onkin se, miksi itse tykkään hankkia vähän kalliimpaa tavaraa. Sivuutan täysin sen ovh-hinnan ja mietin varusteita vain sen mukaan, mitä ne maksavat alennuksessa. Siksi meillä on hillebergiä, arcteryxiä ja muita "kalliita merkkejä".

Ostan vähän, mutta parempaa ja harkiten. Nyt olen harkinnut kaksi kuukautta yhtä Camun alennuksessa olevaa takkia, ja kohta se varmaan myydään jollekin toiselle. Sopivaa koiraa etsittiin yli puoli vuotta. Hintaan se ei ehkä vaikuta, mutta laatuun kylläkin.

Koirat, noin 3000e + kuukausittaiset käyttökulut.

Katse ruokakoriin

Muiden perheiden rahankäyttöä seuratessani hieman ihmetyttää se, miten rahan käyttöä priorisoidaan. Ei ole varaa ostaa hyviä kenkiä vaan tyydytään marketin läppänöihin, mutta on kyllä varaa laittaa samaan koriin limpparia, valmisruokia, saunakaljat ja tupakat. Seuraavana päivänä käydään hesessä syömässä, kun ei jakseta laittaa ruokaa. Sitten ollaan katkeria niille, joiden kengät eivät mene viikossa rikki. Jos rahaa ei ole niin sitä ei ole, mutta kyllä musta on ihan aiheellista katsoa mihin se raha, jota on, menee.

Meillä ei syödä valmisruokia. Pitsaa ja hesemättöä syödään aika harvoin. Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa ja kaurakeksit ja myslit teen itse. Meillä myös kaivetaan pakkasesta ilmaista ruokaa jonkun verran. Siellä on vielä reilusti mustikkaa, puolukkaa, karpaloita ja itse tehtyjä hilloja. Mustaviinimarjoja on vielä kipollinen. Kalat, sienet, lakat ja vadelmat loppuivat jo. Ei meillä täytetä pakastinta kesäisin säästömielessä, vaan siksi että se on sekä mukavaa, hauskaa että järkevää. Liha ostetaan kaupasta lihana, kasvikset tuoreina kasviksina sesongin mukaan ja pinaattikeittoa voi tehdä pakastepinaatista. Se jäinen pinaattikeittoköntti pakastealtaasta ei edes ole kovin hyvää. Puolivalmisteita ja valmisruokia ostetaan arjessa siis aika vähän. Kun käyn viikon vaellukselle ostamassa tarvikkeet kaupasta, muistan taas kuinka kallista kaiken ostaminen pahvipaketeissa on. Itse kuivattujen ainesten kaveriksi ostetaan kastikejauheet, kiisselijauheet, tortillaletut ja myslipatukat, sipsit, keksit ja muut. Pari valmispataa varuiksi. Satanen menee että hujahtaa.

Kuivaamalla saa parempaa, mutta kalliita valmisruokiakin tarvitaan.

Ruokakauppapolitiikan lisäksi myös muut kulutustottumukset vaikuttavat siihen, paljonko rahaa jää. Ostetaanko osamaksulla, otetaanko lainaa, miten usein vaihdetaan autoa ja lotrataanko vedellä. Suosittelen kaikille kuukauden excel-kuuria, jolloin kaikki kuitit kerätään ja talouden menot kirjataan ylös. Jokainen kauppareissu, jokainen tankillinen bensaa, kaikki laskut ja yksittäiset suklaapatukat ja huoltsikkakahvit, saunakaljat ja salaheset. Ruokakaupan kuitista eritellään omiin riveihinsä ruokatarvikkeet, pesuaineet, muut ostokset. Omille riveilleen laitetaan työpaikkaruokailut, kaikki tulleet laskut, asuntolainat tai vuokrat, lasten vaatteet ja muut satunnaiset kulut. Natsein versio, jota siis itse käytän, erittelee kuiteista vielä maitotuotteet, kasvikset, lihat, leivät, kuivatuotteet, puolivalmisteet ja valmisruuat sekä herkut. Se on ärsyttävää kerran, mutta konkretisoi erittäin paljon sitä, mihin rahaa menee. Tämä tarkastelu on hyvä tehdä kerran vuodessa. Olen kuullut huhua, että saatan olla tarkka rahasta. Lempinimeni on Pihivaimo.

Silkkaa tuhlausta arjessa, mutta luksusta reissussa.
Hinta vs. käyttöikä

Aikaisemmin opiskelijana retkeilin niillä varusteilla joita sattui olemaan. Takki ei saattanut istua täydellisesti eikä rinkka kestänyt kovin pitkään käyttöä, mutta niihin oli varaa ja pääsin tekemään sitä mitä halusin. Keitin painoi kilon ja vei tuhottomasti tilaa rinkassa. Makuualusta oli iso ja epämukava. Se ei estänyt retkeilyä ollenkaan.

Edeltävässä retkeilyvarustejutussa kommentteja tuli paljon varusteiden hinnasta ja hinnan ja laadun suhteesta. Varusteiden kestävyys verrattuna hintaan mietitytti myös. Mikä on sellainen varuste, joka riittää omaan käyttöön mahdollisimman vähällä rahalla? Mikä on se oma käyttö?

Joku harrastaa päiväretkeilyä mielestään paljon, käyden paistamassa makkaraa kerran-pari kuussa läheisellä laavulla ja tehden yhden pitkän vaelluksen vuodessa. Retkelle ei tarvitse varustautua kuten kuukauden naparetkelle, mutta olon tulisi silti olla mukava. Jos varustetta käyttää kerran-pari kuussa, se kestää (ainakin tulisi kestää!) ajallisesti pitkään. Jos samaa käikälettä käyttää kuukauden putkeen joka päivä, käyttökerrat ovat samoja mutta ajallinen kesto paljon pienempi. Lähilaavulle voi mennä arkivaatteissakin, mutta laavuretkellä kulutus voi kuitenkin olla kovaa. Oksa raapaisee takkia, kengät hiertyvät kivikossa ja varvikossa. Mikä siis riittää, mutta mahdollisimman halvalla?

Saako rahalla parempaa?

Niin, ne kalliit varusteet. Ostin juuri Arcteryxin Atom -takin pesussa rikkoutuneen halvan untuvatakin tilalle. Cubukselta ostettu takki toimi jotenkuten siihen asti kunnes se piti pestä. Kankaaseen olin saanut reikiä jo aiemmin. Nyt ostin halpistakin tilalle ryxin takin (ovh. 220e). Uskon, että sen käyttöikä per käytetty euro on parempi. Pintakangas tuntuu laadukkaammalta ja takki hengittää enemmän kuin aikaisempi untuvainen takki. Käsien liikerata on vapaampi, istuvuus miellyttävämpi.

Punainen Arcteryx Atom -takki 154e, pinkki munkki 3,30e.

Opiskeluaikaisista kamoista ei ole paljoa jäljellä. Rinkka rispaantui käytössä, trangiaa en ole jaksanut kantaa moneen moneen vuoteen. Kengät eivät pitäneet vettä edes yhtä kesää. Halvalla ostetut housut kiristävät kun nostaa jalkaa. Useat varusteet olivat sekä painavia että tilaavieviä. 20 kilon rinkka oli ihan normijuttu.

Siis mitä sä yrität sanoa?

Ajatus katosi jo aikoja sitten. Ehkä tarkoitukseni oli sanoa, että omat kulutustottumuksensa tiedostamalla voi siirtää rahaa pakollisiksi kuvittelemistaan menoista enemmän sinne, mihin oikeasti haluaisi rahaa käyttää. Retkeillä paremmilla varusteilla, jotka ovat kestävämpiä, kevyempiä, laadukkaampia tai mukavampia. Käyttää rahaa kippojen ja kuppien sijaan elämyksiin. Mennä lähikohteen sijasta kauemmas.



Mihin sinulla menee rahaa? Mihin haluaisit sen menevän? Onko retkeily kallista?

Suksisäilytys mallia ikea

1.2.2016

Suksien säilytys on ollut pitkään haasteellista. Meillä ei ole ulkovarastoa, joten kaikki harrasteromu pitää säilyttää sisällä. Mielellään jotenkin nätisti ja helposti saavutettavasti.

Kävin joitain hetkiä sitten ikeassa, ja löysin sieltä mitä mainioimman suksisäilytystelineen. Joku saattaisi nähdä tässä tauluhyllyn, mutta mun mielestä tuo kouru sopii kaikista parhaiten suksien säilyttämiseen.


Ensin ajattelin nostaa sukset eteisen seinälle, mutta se ei ehkä ollutkaan hyvä idea. Hylly tuskin myöskään kestää painoa. Niinpä suksihylly siirtyi vaatehuoneen (=vaellusromuhuoneen) lattialle, ja toimii siellä oikein kivasti.


Sukset pysyvät urassa ja seinä siistinä.


Mosslanda -suksihylly maksoi kaikki 8 euroa.
by mlekoshi