Koiranpennun valinta

17.9.2015

Koira on pitkäaikainen hankinta, joten pennun valintaan pitää perehtyä huolella. Jokaisella on tietysti erilaiset kriteerit haluamalleen koiralle. Yksi haluaa seurakoiran, toinen lenkkikaverin ja kolmas koiran tiettyyn harrastukseen tietyillä ominaisuuksilla. Itse haluan siperianhusky -merkkisen vetokoiran, ja sitä valitessa kriteerit ovat seuraavat:

1. Koira vetää
2. Koira vetää
3. Koira vetää
4. Näyttää hyvältä

Ensimmäisen koiran osalta kriteereinä oli kohdat 1-3 ja ulkonäkönä hieman karvaisempi koira joka ei ole ällöttävän punainen. Ostettiin ällöttävän punainen karvainen vetokoira, Krafla.


Toisen koiran kohdalla on lisäksi pitkä lista erilaisia muita ominaisuuksia joista osasta on pakko tinkiä. Aika simppeliä, eikö?

No ei.

Sopivia pentueita haarukoidessa ensimmäisenä perehdytään sukutauluihin, ja koiranettiä hakataankin vimmatusti. Helpottaisi kovin jos siitä vielä ymmärtäisi jotain. Koiranetti vilisee kaikkia kummallisia lyhenteitä, kuten KVA, MVA, REKÄ, JOH1, MVV, SERT ja hirveä litania kaikkia muita, joita tulkatessa menee pää pyörälle. Molemmilta koirilta, siis isä- ja äitikoiralta katsotaan sukutaulu ja koetulokset ja toivotaan että niistä ymmärretään jotain. Tosiharrastajat ei sitten käytä nimityksiä isäkoira ja äitikoira, mutta koska olen aloittelija, sallin sen itselleni. Koetuloksia on sekä kohtiin 1-3 (koira vetää) että kohtaan neljä (näyttää hyvältä).

Kraflasta kasvoi ERInomainen, JUK 3.


Ollaan seurattu pentueita noin vuoden verran. Halutaan ensisijaisesti vetävä koira, ja joillekin vetävien koirien kasvattajille on äärimmäisen hirveää jos menet kysymään miltä se koira nyt sitten näyttää. Jos on hakemassa käyttökoiraa, ulkonäöllä ei saisi olla mitään väliä ja keskustelu onkin joskus todella hupaisaa, sillä ulkonäöstä ei saa kysyä eikä siitä saa keskustella. Varsinkin värin kysyminen on aivan kauheaa. Itse näin aloittelevana harrastajana ymmärrän että koiralla on kaksi korvaa ja häntä, ja se on jonkin värinen. Kulmaukset jne menee vielä vähän ohi, ja koira joko näyttää mun silmään hyvältä tai sitten ei. Koska ei osata katsoa koiran rakennetta mitenkään ammattimaisesti, halutaan tietty tietää onko se rekku nyt valkoinen vai musta vai jotain siltä väliltä. Nämä kasvattajat joiden mielestä koiran ulkonäöllä ei ole mitään väliä, suhtautuvat ulkonäkö- ja värikyselyihin ylimielisesti, mutta saattavat kuitenkin viedä koiriaan koiranäyttelyihin, joissa tunnetusti koiran ulkonäöllä ei ole mitään väliä.

Yhtä pentuetta käytiin katsomassa ja tykkäsin tummavoittoisen pentueen ainoasta vaaleasta pennusta. Kasvattaja taisi kuvitella että etsin vain vaaleaa pentua. Kaikilla pentueen koirilla on kuitenkin sama sukutaulu, samat tulokset ja sama kasvattaja, ja pennut olivat keskenään hyvin samanoloisia. Ehkä sitten pidän enemmän vaaleista kuin tummista koirista. Jos kuitenkin etsisin vain vaaleaa koiraa, mulla olisi jo tarha täynnä niitä.

Paras aiheesta kuulemani kommentti: Jos voi valita hyvin toimivan käyttökoiran joka on joko ruma tai hyvännäköinen, miksi valita se ruma?


Tässä noin vuoden aikana ollaan tutkittu monen pentueen sukutauluja. Muutamista pentueista ollaan soitettu ja kysytty lisätietoja. Soittovaiheessa pääsee myös hyvin kärrylle siitä, millainen kasvattaja on kyseessä. Jos kasvattaja vaikuttaa järkevältä (mm. osaa puhua ja kirjoittaa), tiedustellaan mahdollisuutta käydä katsomassa a) pentuja, b) äitikoiraa ja c) isäkoiraa. Yleensä kohdat a ja b löytyvät samasta paikasta, joskus myös c. Ensimmäisen koiramme kohdalla paikkoihin a ja b oli matkaa noin 10 kilometriä ja paikkaan c noin 500 km / suunta. Molemmissa paikoissa käydessä ei oikein osattu kysyä mitään järkevää, mutta otettiin kiitollisena vastaan kaikki tieto mitä meille kerrottiin. Nyt toisen pennun kanssa ollaan oltu hieman viisaampia (noot).

Krafla 8 viikkoa.

Kasvattajan kanssa mua kiinnostaa seuraavat asiat:
  • Miksi juuri se pentue on tehty (Haetaanko yhdistelmällä jotain tiettyä lopputulosta vai tehdäänkö vaan satunnaisia pentuja)
  • Minkälaisia isä- ja äitikoirat ovat, hyvät ja huonot puolet (Hyvä kasvattaja luettelee myös huonot puolet, joskin hyvyys ja huonous riippuu aina siitä mitä hakee)
  • Montako pentua kasvattaja pitää itse (Jos ei pidä yhtään, miksi pentue on edes tehty?)
  • Millaisia koiria on odotettavissa, luonne ja veto-ominaisuudet (ks. ensimmäinen kohta)
  • Saako kasvattajalta neuvoa myöhemmin (Osa kertoo kysymättä että koiran mukana tulee kasvattajan tuki koiran eliniäksi) 

Lisäksi on hyvä tietää mitä pennun mukana tulee. Onko se sirutettu ja madotettu ja tuleeko koiran mukana vinkulelua, reppua ja hikinauhaa. Härpättimet eivät ole mitenkään tarpeellisia, mutta hieman pennun syömää ruokaa olisi hyvä saada mukaan. Jos samaa ruokaa on saatavilla lähistöltä ja aiot jatkaa sen syöttämistä koiralle, merkki riittää ja voit ostaa ruuan itse kaupasta. Jos samaa ruokaa ei ole helposti saatavilla, pyydä hieman ruokaa mukaan jotta voit vaihtaa sen asteittain.

Jos kasvattaja ei ole kiinnostunut sinusta ja kysy mitään kysymyksiä, hän ei todennäköisesti ole kiinnostunut koiristaan eikä vastaa jos koiran kanssa on ongelmia.

Kasvattajan luona käydessä voi hieman vilkuilla millaiset olot koirilla on ja miten ne käyttäytyvät. Ulkokoirien tarhoissa on kakkaa varmasti aina, mutta jos sitä on kasoittain, pitää huolestua. Hajua on aina, mutta jos ei voi hengittää, pitää huolestua. Pennut ovat joko sisällä tai ulkona ja kasvattaja osaa kyllä perustella ratkaisunsa. Sellainen pieni tsekkaus koirien oloista kasvattajan luona on ok mutta kenenkään kotia tai pullatarjoilua ei tietenkään olla pisteyttämässä. Kahvilat on sitten erikseen..

Krafla ottaa rennosti.
Tässä muutamia syitä miksi ollaan jätetty pentu/pentue väliin:

Sukutaulu ei miellytä
Ei käyttötuloksia
Ulkonäkö ei miellytä
Pentu ei tunnu hyvältä / omalta
Kasvattajan kanssa ei ajatukset kohtaa
Joku selittämätön osa ei vaan natsaa tai tunnu hyvältä

Erästä pentuetta käytiin katsomassa, ja vasta paikan päällä noin 200 km päässä meille kerrottiin, että pentue onkin vahinkopentue eikä astumista ole kukaan nähnyt. Isäkoira osattiin kyllä laumasta osoittaa. Ei otettu pentua.

Pennun valinnassa itse pennun lisäksi lähes yhtä tärkeää on siis se, keneltä koiran ostaa. Aina ostajan ja myyjän intressit eivät kohtaa. On olemassa kasvattajia joilta minä en missään nimessä osta pentua, ja on olemassa kasvattajia jotka eivät halua myydä minulle koiraa. Tärkeää onkin löytää sellainen kasvattaja, jonka kanssa jutut menevät jotakuinkin yhteen. Koska minä, onneton harrastaja, tulen tarvitsemaan neuvoja jatkossa, on tärkeää että niitä kasvattajalta myös jatkossa saa. Kasvattaja ei tietysti ole mikään 24/7 tuki ja kädestäpitäjä, vaan neuvoja saa ja pitää kysyä muualtakin, mutta jos kasvattajaa ei koiran kuulumiset ja ongelmat kiinnosta, ei sekään ole hyvä.

Jos koirassa on koskaan mitään terveydellistä vikaa, voit vain toivoa että olet osannut valita kasvattajan oikein. Mikäli kasvattajaa ei kiinnosta, se on sekopää tai persaukinen, jää vahinko helposti ostajan kärsittäväksi. Koiran hinta on kuitenkin rodusta riippuen siellä tuhannen euron kantturoilla, ja sillä rahalla toivoisi saavan jotakuinkin sitä mitä on oletettu.


Pennun hankkiminen on siis ollut todella pitkä prosessi, koska ollaan tiedostettu vähän liiankin hyvin mitä halutaan, ja toisaalta ei tiedetä mistään mitään. Isossa osassa pentueista on se vika, ettei ne vaan näytä tai tunnu omalta. Meille otetaan vain koiria, jotka meille todella halutaan.




12 kommenttia :

  1. Hyvä kirjoitus! Itse koin kauhun hetkiä, kun päädyin nuoren pariskunnan juttusille pari viikkoa sitten. Itselläni siis myös pari huskya ja tämä pariskunta oli juuri hakenut pennun. Noh eivät sitten edes tienneet, että minkä kokoinen koirasta aikuisena tulee, ei papereita, kuin emällä ja isällä (minusta huolestuttavaa miksei tällöin pennuilla niitä ole). Tälle pariskunnalle oli tärkeintä, että pentu oli punainen sinisillä silmillä. Inhottaa, että huskyt pilataan monesti näin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä juuri tämän takia osa kasvattajista suhtautuu niin nyrpeästi kun kysyn onko ne pennut nyt sitten vihreitä vai oransseja..

      Poista
  2. Onko teille tulossa toinen koira?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kolmas ja varmaan neljäskin. Mutta ei tänään. :)

      Poista
  3. Hyviä pointteja. Terveysasiaan kommentoisin kuitenkin näin kasvattajan (ja toki myös pennunostajan) näkökulmasta, että kun kyseessä on elävä elukka, niin on aivan mahdotonta taata että se tulisi olemaan koko elämänsä ajan täysin terve. Toki nyt "perus"viat, jotka jo Kennelliiton sopimuksenkin mukaan tulee korvata, ovat asia erikseen, mutta niiden lisäksi vaan on valitettavasti älytön määrä mahdollisia vikoja ja sairauksia joita koirilla voi ilmetä. Itselläni esimerkiksi kolmesta koirasta vain yksi on tähän mennessä ollut "priimaa" terveytensä puolesta, mutta koska jo koiraa ottaessani olen tiedostanut että mitä vain voi tulla eteen, niin ei ole tullut mieleenkään vaatia korvauksia, eikäpä nuo viat edes korvattaviin kuulu. Omilla kasvateillani ei onneksi ole vielä ilmennyt mitään suurempia ja toivon mukaan saavat olla terveitä jatkossakin. Tästä syystä myyn ja ostan itse pentuni aina ensisijaisesti lemmikeiksi, koska mistään muusta ei voi takeita antaa enkä vaatia, vaikka kuinka olisi terveystarkastukset, geenitestit, luonnetestit, jalostusindeksit sun muut katsottu kohdilleen. Mutta tietenkään en tällä tarkoita sitä etteikö kasvattajan tarvisi olla kiinnostunut kasvattiensa asioista ja tarjota apuaan mahdollisten ongelmien ilmetessä. Ilman muuta vastuullinen kasvattaja näin toimiikin. Mutta koiran ottaminen on jokatapauksessa aina riski, jota toki voi huolellisella pohjatyöllä pyrkiä minimoimaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hyvä pointti. En ehkä kirjoittanut kovin selvästi. Tarkoitin tällä kirjoittamallani osalla sellaisia suurempia, olennaisia vikoja jotka estävät koiran käytön siihen tarkoitukseen mihin se on otettu. Itse en siis ole etsimässä lemmikkiä, vaan vetokoiraa. Tätä käsitellään myös kennelliiton sopimuksessa kauppaehtojen kohdassa 4, korvausvastuu. Tietysti kaikille koirille varsinkin iän myötä tulee jotain, eikä tarkoitukseni nyt tosiaankaan ollut usuttaa ketään heti soittamaan kasvattajalle ja vaatimaan rahojaan takaisin. :)

      Poista
    2. Juu no näin minä vähän ajattelinkin. :) Toki koiran rotukin jo vaikuttaa siihen mitä varten koira hankitaan ja työkoirarotuja ei ihan sohvakoiriksi pidäkään ottaa. Mutta tietysti niidenkin kohdalla on varauduttava kaikkeen. Mutta joo, onnea pennun etsintään. Huolella kun etsii niin varmasti se juuri teille sopiva yksilö löytyy. Odotan jo ällöjä pentukuvia. :D

      Poista
    3. Juu no näin minä vähän ajattelinkin. :) Toki koiran rotukin jo vaikuttaa siihen mitä varten koira hankitaan ja työkoirarotuja ei ihan sohvakoiriksi pidäkään ottaa. Mutta tietysti niidenkin kohdalla on varauduttava kaikkeen. Mutta joo, onnea pennun etsintään. Huolella kun etsii niin varmasti se juuri teille sopiva yksilö löytyy. Odotan jo ällöjä pentukuvia. :D

      Poista
    4. Juu no näin minä vähän ajattelinkin. :) Toki koiran rotukin jo vaikuttaa siihen mitä varten koira hankitaan ja työkoirarotuja ei ihan sohvakoiriksi pidäkään ottaa. Mutta tietysti niidenkin kohdalla on varauduttava kaikkeen. Mutta joo, onnea pennun etsintään. Huolella kun etsii niin varmasti se juuri teille sopiva yksilö löytyy. Odotan jo ällöjä pentukuvia. :D

      Poista
    5. Internet meni näemmä vähän rikki. :D

      Poista
  4. Minä oon kyllä sen verran nirso, että vetotaitoisten vanhempien jälkeen tsekkaan terveyspuolen ja sukutaulun - ja kyllä minä haluan että koira näyttää hyvältä omaan silmään. Sitä kuitenki katellaan seuraavat 15 vuotta. Ja harrastelen vetohommien lisäksi näyttelyitä, niin siksikin :)

    Ja minusta nähen, koiraa ottaessa pitääkin olla nirso, ei ne oo mitään kertakäyttökamaa että voijaan lyödä romukoppaan kun tullut valittua mieluista yksilöä. Itse olen ekan koirani ottanut semmoisesta paikasta, semmoiselta kasvattajalta että kerralla opin. Koirasta en luopuis mistään hinnasta, mutta en ees pierase kyseiseen paikkaan päin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin rummutan nirsouden puolesta. Oon kyllä itse ollut niin nirso, että sopivan pennun ja kasvattajan etsimiseen meni todella paljon aikaa ja kilometrejä.. Mutta ehkä se kannatti.

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |