Retkilehden kesän tuplanumero

29.6.2015

Seuraavaksi kaupallisia tiedotteita!

Kesän 132-sivuinen tuplanumero on valmis, ja löytynee kauppojen lehtihyllyistä. Aiheina tällä kerralla mm. seuraavaa:

- Perusleirin käyttäminen retkellä. Jutussa mainittiin juoksulenkkien tekeminen perusleiristä käsin, joka alkoikin kiinnostaa kovasti! Syksyn Vaarojen Maratonia varten pitäisi kovasti kasvattaa rykeä (ryläyskestävyys), ja sehän onnistuu pinkomalla mäkiä ylös ja alas.

- Hetta-Pallas -reitti. Olen käynyt siellä töhöilemässä pariinkin otteeseen, mutten ole onnistunut kävelemään/hiihtämään koko reittiä läpi. Aina on jotain.

- Melontaa Lemmenjoella, kanootissa kaksi pientä lasta ja koiranpentu. Ipanan mulahtaminen veteen hymyilytti kovin, sillä onhan se mukavaa että muillekin sattuu ja tapahtuu..


Itse tein lehteen 7 sivua varusteasiaa ja jutun polkujuoksukisojen vaihtelevasta säästä. Karhunkierroksen juoksukisassa on ollut hankaluuksiin asti lunta, märällä kelillä pitkoset ovat todella liukkaat, Vaarojen Maratonilla on ollut kaunista usvaa, vähemmän kaunista mutalöllöä ja vaikka mitä. Voi sataa räntää tai paistaa aurinko. Ihmiset tulevat silti eivätkä valita kelistä. 

Ja siis hei toi kahvikuppi. Täytin sen kuvausrekvisiitaksi mutta sitten huomaamattani hörpin sitä jatkuvasti. Alle puolet jäi kuvaan asti, hah!

Juhannuksen lumipläjäys

22.6.2015

Käytiin Lofooteilla. Riksgränsenin kohdalla oli vielä melko talvista.


Lofooteilla oli muuten lämmintä ja kaunista, mutta kun laittoi repun selkään, löytyi taas lunta.


Täälläkin oli jäisiä järviä. Alempi on kesäisesti sula, mutta ylemmällä voisi ehkä vielä pilkkiä.


 Vielä ystävämme lumikenttä. Ei juhannusta ilman lunta!


Oli siellä toki muutakin kuin lunta. Esimerkiksi noin 32 059 karavaanaria, 84 lammasta ja 6700 pyöräilijää samalla kapealla ja mutkaisella tiellä. Niin ja pari rekkaa ja kaivinkonetta. Norjalaisilla on hämmentävän paljon kaivinkoneita.

Opittua Norjasta

18.6.2015

Hetkeksi jo ehdin unohtaa millainen maa Norja on. Eilen ajateltiin mennä vähän telttailemaan. Pari kilsaa, ei paha? Kartalla on joku nyppylä järven toisessa päässä, mutta ei se haittaa.

Sitten kun päästiin järvelle, mietittiin että mistäkä helvatusta se polku menikään? Reitti jotenkin loppuu tähän.


Samanlaista nousua joka puolella. Ai mikä se olikaan se käyräväli? Ai 20 metriä? Just niin. Ruokaa on sille pienelle telttailuhilpaisulle.

Mentiin sitte ylös about tuosta keskikohdan oikealta puolelta. Nyt tultiin autolle hakemaan lisää ruokaa ja esim. pähkinöitä, ja sitten jatketaan jonnekin toiselle pienelle nyppylälle.

Jämämustikkamehu

13.6.2015

Meillä on pakastimessa vielä monta pussillista viime kesän mustikoita. Uusi mustikka-aika on ihan kohta jo tulossa, joten vanhat mustikat voi hyötykäyttää tekemällä niistä raikasta mustikkamehua.

Siihen tarvitaan:
noin litra mustikoita
noin kolmen litran kattilallinen vettä
noin desi sokeria tai maun mukaan

Jäiset mustikat kaadetaan kattilaan, laitetaan vettä päälle, annetaan kiehua hetki ja lisätään sopiva määrä sokeria. Siivilöidään mustikat pois. Jääkaappikylmänä tämä on kuuman kesäpäivän paras janojuoma. Helposti juotava kevyt kesämehu.



Ja sotkee sitten suupielet ja paidat!


Apua

9.6.2015

Joitain hetkiä sitten sain jonkun omituisen päähänpiston ja liityin Twitteriin. En osaa luovia siellä ollenkaan. Klikkasin itselleni jotain seurattavaa, mutta nyt olen vain päätynyt katselemaan mitä siellä tapahtuu. Kertokaahan kokeneemmat twitterkäyttäjät miten tässä pääsee alkuun? Mut löytää sieltä nimellä Marika @ainaylamaki

Aikoja sitten muokkasin myös blogin oikeassa reunassa olevaa linkkilistaa sopivammaksi. Päädyin poistamaan ne aihealueet joista en ymmärrä mitään (pyöräily jne), ja siirryin seuraamaan osaa hyvistä blogeista bloggerin lukijasysteemin kautta. Ulkoilublogit -sivusto on myös ahkerassa käytössä. Muutos jäi kesken, ja oikean reunan lista tuntuu liian lyhyeltä, keskeneräiseltä ja autiolta. Sitä täytyy muokata vielä.

Seuraavat pari päivää ajattelin keskittyä pääasiassa loikoiluun ja pieniin kuormittamattomiin askareisiin (kuten nuo tuossa yllä).



Näillä eväillä kohti parempaa viikkoa!

Voiko työstä tykätä?

5.6.2015

Viime aikoina on ollut kiireistä, ja hyshys -osasto saa nyt väistyä. Olen jo hetken aikaa kirjoittanut myös työkseni. Muutamia talvella ja aikaisin keväällä tehtyjä juttuja on nyt julkaistu Retkilehdessä, ja jatkossa niitä tulee lisää. Uusimmassa lehdessä olen jo vakituinen avustaja.

Monesti työ koetaan pakollisena pahana, joka mahdollistaa harrastukset ja sen oikean elämän. Vähemmistöön jäävät ne, jotka kehtaavat kertoa pitävänsä työstään. Mitä jos kuitenkin tykkää työstään? Saako sitä hehkuttaa?




Olen töihin liittyen mm.

- istunut kahvilla Saimaan rannalla auringonpaisteessa ja kysellyt hassuja pojalta joka kiipeää kivellä

- käynyt kuvaamassa kenkiä Ristijärvellä sijaitsevan Saukkovaaran päällä, nauttinut samalla kauniista maisemista ja nähnyt kevään ensimmäiset korvasienet


- käynyt polkujuoksulenkeillä testaamassa noin kymmenen paria tossuja. Sopivan säätilan sai valita itse (aina on hyvä sää juosta)

- tutustunut moneen hyvään tyyppiin, jotka ovat todella ystävällisiä ja avuliaita

- hypistellyt erilaisia retkeilyyn liittyviä vempeleitä ja vaatteita. Kirjoitan säännöllisesti myös kamoista, joita saan valita aika vapaasti oman mielenkiintoni mukaan


Silläkin uhalla että tämä koetaan Suomessa epäsopivaksi, kerron sen nyt julkisesti. Työni on aika kivaa :)

by mlekoshi