Öinen vieras

12.5.2015

Nyt alkaa kuulkaas pikkuhiljaa ottaa aivoon. Husky on löytänyt uuden ystävän. Ne tutustuvat toisiinsa aina öisin.

Ensimmäinen tapaaminen uuden sihisevän ystävän kanssa oli viime viikolla, kun piikkipallo survoi itsensä koiran aitaukseen. Koira tietysti räksytti sille minkä ehti - olihan siili tullut sen tontille. Siili taasen ei liikkunut mihinkään, koska joku räksytti vieressä. Siihen asti rekku on ollut aitauksessaan hipihiljaa, siis viimeiset puoli vuotta, joten pienesti jänskätti lähteä yöllä 00.19 otsalampun kanssa katsomaan millainen murhamies pihalta löytyykään. Myös naapuri oli lampun kanssa katsomassa mikä hätänä, kun yleensä koira on aivan hiljaa.

Siiliherätys 2 tapahtui pari päivää sen jälkeen, kello 02.33. Todella kiitollista.

Siilikoulutus 3, kello 00.20. Käytiin kertomassa kuinka siiliä katsotaan hiljaa.

Siiliherätys 4 oli viime yönä. Vaivauduin ovelle rääkymään EEEIII, ja räksy onneksi vaikeni siitä. Siili oli kovaa vauhtia punkemassa itseään koiran tarhaan. Siis miksi voi miksi? Onko aivan pakko?


Kuva on parasta mihin keskellä yötä, juuri heränneenä ja kalsarisillaan pystyy. Ei paljon nappaa zoomailla eikä sommitella. Siili oli kyllä paikallaan about just tuossa.

Hauskinta tässä on se, että alueella liikkuu myös kettu. Kettu saa viistää aitauksen vierestä ihan vapaasti ja keskellä päivää. Ohittava jänis saa myös loikkia aivan rauhassa, mutta siili pieni hiippari täytyy räksyttää. Väh väh väh. Ulko-oven vieressä on jo valmis siilisetti; otsalamppu, rouherukkaset ja joku kolttu millä peittää kriittiset paikat.

Nyt suunnitelmissa on meheviä siiliruokia. Kenties siilimousse?

14 kommenttia :

  1. Meillä oli pakko tehdä koiratarhan ympärille räystäsverkosta siiliaita kun piikkipallot tunkivat sitkeästi tarhaan sisään. Erona se, että Nuppu ei pitänyt ääntä vaan suolisti siilit kaikessa hiljaisuudessa niin että aamulla sai ihmetellä tyhjää nahkaa ja pitkin koppia roiskittuja suolenpätkiä. Yöks.Ruvettiin aika nopeasti aidanrakennukseen ettei koko alueen siilikanta päätynyt yöpalaksi. Nupulta saa niitä siilireseptejä, näytti siivotessa tartar-tyyppiseltä ratkaisulta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta siilitartar kuulostaa varsin makoisalta. Jäi hieman epäselväksi, että mistä kohtaa tuollaista piikkipalloa kannattaa alkaa kuorimaan?

      Tähän asti rekku on räksyttänyt jokaisen aitaukseen pyrkineen siilin ja kaksi ohittavaa siiliä. En ole ihan varma menikö koulutus perille, mutta voi olla ettei ihan jokaista puistoalueella liikkuvaa piikkihiipparia ilmoiteta. Varmaksi en tiedä, kun nukun öisin. Jos tunkeminen jatkuu, siiliaita on ihan varteenotettava vaihtoehto..

      Poista
    2. Nuppu reippaana pikku tappajana nappaa ihan kylmästi siitä piikkipallosta kiinni ja ilmeisesti puree sen verran kovaa että siili kuolee siihen ja saa sitten pallon auki. Olen yhden siilin ehtinyt pelastaa sen suusta kun olin vielä pihatöissä kun se tunki tarhaan. Ja koira on ihan hipihiljaa, meillä on makuuhuone suoraan koiratarhan vieressä joten kuultaisiin kyllä jos sieltä jotain kuuluisi. En ole siis koskaan "päässyt" näkemään tätä toimitusta vaan kerännyt vain jäännökset..

      Poista
    3. Luulisi että siitä jää vähän piikkejä kitalakeen. :P

      Poista
  2. Miksi ihmeessä siili tunkee koira-aitaukseen??? Koskeeko tämä vain huskyaitauksia? Pyrkiikö se turvaan ketulta? Edellisen kirjoittajan mukaan turvaa ei tullut.
    Onko koirassa joku siiliä houkuttava haju? Tai koiran ruoka-astiassa?
    Merkillinen juttu ja vielä merkillisempi että edellisellä kirjoittajalla oli ollut sama kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi on oikein hyvä kysymys. Aitauksessa ei varsinaisesti ole ruokakippoa eikä ruokaa muuten kuin ruoka-aikoina. Toki sitä on sinne joskus varmasti läikkynyt ja rippeiden hajuja saattaa jossain olla. Kettua en samaan aikaan ole nähnyt, ja tämä meidän kettu on kesyä sorttia..

      Poista
  3. Moni ainakin meidän naapurustossa ruokkii siilejä koiranruualla, joten sen hajun perässä varmaan pyrkivät tarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mmmh jaah. Pitäisiköhän laittaa siilinruokintapiste jonnekin ulkopuolelle.. :P

      Poista
    2. Huskyn hengitys selvästikin haisee koiranruualta.. suosittelen hengityksen raikastimia..

      Poista
    3. Kurlausta listerinellä?

      Poista
  4. Siilit on niin ihania! Vaikka myönnän kyllä, että ihanuus ehkä hieman kärsii, jos piikkipalleroiden kanssa pääsee tekemisiin lähinnä mainitsemissasi olosuhteissa. Tuisku on silloin tällöin lenkillä saanut haukkua siilin, se on Tuiskun mielestä ihan käsittämätön tyyppi, kun se sähisee eikä siihen oikein voi koskea. Kerran T sai napattua pikku-siilin suuhunsa, toivon ettei siili saanut kovin vakavia vammoja (oli vähän vaikea tarkistaa vointia siltä sähisevältä pallolta), mutta Tuisku kuolasi pari tuntia todella runsaasti ja mulla olikin melkoinen homma, kun yritin tarkistaa onko sen suussa kiinni joku piikinpätkä. Suosittelen siiliaitaa kaikkien osapuolten - niin kaksi- kuin nelijalkaisten - mielenrauhan takaamiseksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mäkin melko tarkkaan ekan episodin jälkeen tarkistin nenät ja muut piikkiherkät paikat. En löytänyt mitään. Siilin vointi mua keskellä yötä kiinnostaa yllättävän vähän :D Muuten ne on kyllä symppiksiä palleroita.

      Ehkä täytyy viritellä jonkinlainen siilisuoja. Haukkuminen on ärsyttävää sekä mulle että ehkä myös naapureille.

      Poista
  5. Toissailtana seurasin ikkunasta kun siili yritti tunkeutua meidän koiratarhaan siinä onnistumatta ja tuli mieleen, miten teillä on piikkiötököiden kanssa sujunut? Meidän koirat on ilmeisesti oppineet jotain, sillä seurasivat vaan hiljaa koppien katolta kun siili kävi kokeilemassa verkkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onko siili vai koira oppinut jotain, mutta nyt on ainakin ollut hiljaista. Muutamina öinä tosin käytiin näyttämässä koiralle kuinka siiliä katsotaan hiljaa. Ehkä oppi on mennyt perille ja siili saa hiippailla rauhassa? Aitauksessa ei kuitenkaan ole näkynyt..

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |