Herkkuruokaa vaelluksella

18.6.2014

Nyt voi rehellisesti sanoa, että Muotkan ruuat olivat parhaimmat joita on ikinä vaelluksella ollut. Ruokasuunnittelu onnistui erittäin hyvin. Etukäteen olin jo hieman luovuttanut kokolihojen kuivaamisen suhteen, mutta sain vinkkiä kunnollisen kuivurin vaikuttamisesta lopputulokseen ja kokeilin lihojen kuivattamista vielä kerran. Kokolihoista tuli oikein hyviä, pehmeitä ja makoisia! Kuivurilla, jossa kuivauslämpötila nousee liian korkeaksi, olen saanut aikaan kuivia korppuja jotka eivät enää vaelluksella ime vettä. Uudella kuivurilla lihoistakin tuli hyviä ja stroganoffit ja kanapadat onnistuivat. Jee!

Aamupaloilla olen tykännyt syödä puuroja, koska niihin voi lisätä voita. Lämpötilan lähennellessä +25 astetta ei lämpimän puuron syöminen enää ollutkaan miellyttävää, mutta onneksi mukana oli muutakin. Kesäsuosikiksi nousi täydellinen mustikka-mansikka-vadelmakiisseli marjamuroilla. Jos malttaa, kiisseli on lämpimänä päivänä parhaimmillaan purossa jäähdytettynä.

Kiisseli kahdelle:

Lusikallinen mustikkaa
Lusikallinen vadelmaa
Puoli pussia pakastekuivattua mansikkaa
Reilu lusikallinen perunajauhoa
Sokeria maun mukaan
Puolisen litraa vettä

Murojen annostus 0,5 litran minigripillinen kahdelle.




Hyvänä vaihtoehtopuurona reissussa menee myös mannapuuro. Siihen tulee mannaa, kerma- tai maitojauhetta, suolaa ja päälle tietysti mansikkahilloa. Kun hillokiekurat on lusikoitu päältä pois, lisätään hilloa. Toistetaan kunnes puurokin loppuu.


Lounaat ja päivälliset tein Herkutellen luonnossa -kirjan pohjalta. Mielestäni ohjeet ovat annoskooltaan melko pieniä vaellukselle, niinpä lisäsin jokaiseen ohjeeseen lihan määrää. Nyrkkisääntönä on, että lihaa on lounaalla tuorepainossa 100g per ruokailija ja päivällisellä 200g. Kuivattuna tämä yleensä tarkoittaa 50g (lounas)/100g (päivällinen) kuivattua lihaa kahdelle per ruokalaji. Lihoissa on toki eroja, mutta tuo on meille sopiva nyrkkisääntö. Päälle tulevat sitten kasvikset ja pasta/riisi/peruna. On huomioitava että meillä ruokavalio sisältää enemmän kasviksia ja lihaa ja vähemmän hiilihydraatteja.

Kirjan ohjeisiin ei myöskään ole lisätty voita tai öljyä. En lisää niitä omiinkaan ohjeisiin, sillä energian määrä arvioidaan maastossa. Tunturijumppapäivinä öljyä lorahtaa enemmän, lyhyinä pusikkopäivinä vähemmän. Öljyn ja voin menekki oli Muotkalla seuraava: Voi 500g (loppui kesken) ja öljy 2,5dl, kahdelle noin viideksi kokonaiseksi päiväksi.

Kurkisuon kana-kasviskeitto pienellä öljyllä.

Tomaattikeitto krutongeilla ja lirauksella öljyä.

Harvemmin lisätään öljyä kattilaan, sillä sinne se jotenkin hukkuu. Kun lisää öljyn suoraan lautaselle, voi olla varma myös syövänsä sen. Öljy lisätään jokaiseen annokseen. Täytyy nyt vielä huomauttaa että mulla on huono hyötysuhde, eli tarvitsen paljon energiaa jotta kinttu liikkuu sutjakkaasti.

Lounaat ja päivälliset valmistetaan samaa periaatetta käyttäen. Aamupalalla laitetaan lounaan aineet likoamaan, ja lounaalla vastaavasti päivällisen aineet. Esimerkkinä Kebnekaisen kukonpoikaa viinissä:

1. Laitetaan vettä sipuleille, sienille ja kanalle sekä muille liotusta vaativille aineille.
2. Sullotaan pussit kattilaan, kansi päälle ja rinkkaan. Kävellään 10km.
3. Kaadetaan lasillinen viiniä ja tarkastetaan liotettujen aineiden lopputulos
4. Keitetään ja nautitaan maisemista punaviiniä siemaillen.
5. Lisätään lautaselle voi ja syödään.










Erityisen onnistuneina pidän em. pataa ja myös stroganoffia, jossa lihat olivat oikein pehmeitä:




Ruokien syöminen aloitetaan vaelluksella painavimmasta. Niitä ovat yleensä ruuat joihin lisätään hilloa tai viiniä. Poronkäristys muussilla on klassikko, mutta näyttää kuvassa rumalta ja hillokin unohtui. Saako joku muuten teltassa hyviä kuvia?




Murhaavan vaelluspäivän piristäjä on hillokeksi, jonka valmistaminen on naurettavan helppoa. Muuta ei rankkana päivänä jaksaisikaan. Haluamansa keksin päälle pursotetaan kermavaahtoa ja hilloa ja laitetaan herkku ääntä kohti. Kuvassa myös keksipussi, joka sittenkin tuli kokonaisena mukaan ja loppuivat vielä kesken! Keksimenekin arvioiminen on vähän samanlaista kuin kalan suolaaminen; laitetaan ensin se määrä mikä on hyvä, sitten tuplataan se ja laitetaan vielä vähän päälle. Sitten on vasta määrä kohdallaan.


Oikeesti en ymmärrä miten keksejä voi syödä niin paljon.

Matkanaposteltavat selviytyivät repussa mukavasti vaikka oli hellettä. Jos sijoitti naposteltavat reisitaskuun, mössö oli valmis. Muutoin suklaapalat kärsivät vain pieniä kosmeettisia vaurioita. Myslipatukat kärsivät vähän enemmän vaurioita, ja luulenkin että niissä olisi pitänyt olla aavistus enemmän siirappia ja pidempi paistoaika mikäli haluaa patukan pysyvän patukkana.



Toinen helppo herkku on valmis suklaamousse, johon voi lisätä haluamaansa täytettä. Meillä oli pätkiksiä. Vaahto vatkautui lastallakin ihan hyvin, tosin ei ole hajuakaan millainen vaahdon tulisi oikeasti olla. Jälkkäri maistui suklaalle, oli hyvää ja helppoa, joten se riittää. Pussillinen näyttää säälittävältä määrältä kahdelle, mutta on aika tuhtia tavaraa ja riittää kyllä. Lasta pysyi pystyssä vartin hievahtamatta.




Mitähän herkkuja seuraavalle reissulle keksisi?

24 kommenttia :

  1. Tuo teidän käyttämä kirja on kyllä hommattava! Mielettömiä kokkauksia ja hyviä vinkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusimmassa painoksessa on mukavasti kuviakin, joka ainakin mulla tekee lukemisesta miellyttävämpää. :)

      Poista
  2. Suu rupeaa maiskumaan kun tätä lukee! Reissuilla kun ulkoilma sekä sopiva määrä tossun liikutusta saa ruuan kuin ruuan maistumaan allekirjottaneelle muutenkin, niin sitten vielä tämmösiä käteviä herkkuja! Tekee heti mieli lähteä jonnekkin jeeraan aterioimaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten vaan lähdet :D Pitäisi ehkä kokeilla millainen tuo suklaamousse on kotioloissa, koska retkellä se oli aika hyvää. Joskus kokeilin kotona valmista vaniljakastiketta, ja se oli aika...öhöm.. erikoista. Luulen että salainen maukkaaksi tekevä ainesosa on lapin puhdas purovesi.

      Poista
    2. Tähän pitää vielä palata tähän suklaamousseen. Ostin paketin ja tajusin vasta sitten, että se pitäisi tehdä maitoon. Oletko valmistanut moussen maastossa kylmän rauhallisesti veteen vai maitojauheeseen ja veteen?

      Poista
    3. Käytän maitomaisena aineena completaa. Siihen on pari syytä. Completa säilyy paremmin avattuna, sitä myydään pienemmissä paketeissa, se maksaa paljon vähemmän kuin oikea maitojauhe ja liukenee teehen paremmin. Oikeastaan se maistuukin teessä paremmalta. Käytän completaa teen lisäksi kaikissa maitoa vaativissa ruuissa kesäkeitoista lähtien, ja siis myös tässä. Eli vesi+completa siihen mousseen. Annostus siinä on...tuota..ehkä sellainen ruokalusikallinen tai kaksi. En ota mitään vastuuta tästä :D

      Poista
    4. Haa! Kiitos nopeasta vastauksesta (mie<3some), completaa siis. Kannan kyllä vastuun tästä jos matkaseura pettyy luvatun moussen koostumukseen.

      Poista
  3. Aloin tässä miettiä, että voitaisiin lähteä joskus yhdessä vaellukselle. Voisin delegoida ruokapuolen sinulle. ;) Alan olla itse liian laiska, mutta nuo näyttää ja kuulostaa hyvältä. (Ja ei, teltassa ei saa hyviä kuvia. Paitsi ehkä jollain studiokuvauslaitteistolla.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka vaelluksella on mielenterveyskysymys, vähän niinkuin riittävä yöuni ja hipihiljainen aamu. Telttakuvat taasen on aina keltaisia, vihreitä tai muuten ihmeellistä mössöä..

      Poista
  4. Näyttää todellakin herkullisilta ruuilta ja täytyy nyt tunnustaa, kun itse just oltiin elämämme ensimmäisellä mini/testi/vaellus/retkeilyllä, niin sun viikon vaellusruuat-postaus oli aika ahkerassa syynissä. Samoja (valmiita) ruoka-aineita löytyi meidänkin rinkasta, toivottavasti ei haittaa :) Pitkä matka on vielä näihin herkkuihin, mutta jostain sitä on kait jokaisen aloitettava. Muutenkin reissunne kuulostaa tosi onnistuneelta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ensimmäisillä vaelluksilla ollut mukana lähinnä valmispastapusseja ja keittojauhepusseja. Joskus kannoin valmiita lihapulliakin, mutta yllättäen ne eivät selvinneet +25 asteessa kovin montaa päivää. :D Valmispusseissa ei sinänsä ole mitään vikaa (pl. maku mun mielestä), ja onhan ne helppoja ja nopeita, senkun ostaa kaupasta. :)

      Poista
    2. Pasta- ja patapussit kyllä menee mutta valmiskeitot tökki heti alkuunsa (oon joskus laihduttaessani vetänyt niitä oikein olan takaa), niiden tilalle pitäisi varmaan keksiä jotakin. Mutta jos nyt helpoimmasta päästä aloittaisin niin tuota mannapuuroa on ehdottomasti kokeiltava. Ja jotain lihaa meinaan kokeilla kuivata kans. Niin ja keittojuureksia ja perunasipulisekoitusta ja ja... :) Ja öljyn meinaan kanssa "matkia" käyttöön, energiankulutus on kovaa ja meilläkin meni ruokaa reilusti. Ja keksien (ja muiden herkkujen) kanssa pätee kyllä just tuo, että määrän saisi varmaan tuplata tai triplata niin sitten olisi sopiva :D

      Poista
    3. Mulla on ollut joskus lounasvaihtoehtona muussi+pussitonnikala+sipuli, koska aina ei tee mieli syödä keittoa. Mössö ei näytä kovin kaksiselta, mutta valmistuu nopeasti ja on helppo lusikoitava keskellä päivää. Ainakin sitruunatonnikalapussi on makuna ihan ok.

      Poista
  5. Itseäkään ei oikein enää vaellusruokana kaupan valmispastat nappaa, mutta kuivatuskokeilut ovat jääneet sieniin, hirven jauhelihaan ja vihanneksiin. Pitääpä kokeilla näitä ohjeita! Jäähdytetty kiisseli, nam. :) Muotka on näköjään muillekin paikka, jossa voita kuluu...

    VastaaPoista
  6. Olen huolissani annosten pienuudesta: kuksassa näyttää olevan aivan liian vähän ruokaa. Onko kattilassa vielä lisää? (Kunhan pilailen. Olen itse kova syömään.) :D
    Tähän ruokien kuivaamiseen kannattaisi kyllä syventyä, sillä omat evääni tuntuvat joka reissulla jotenkin luokattomilta, ainoat hyvät ovat hapan näkkileipä, voi ja juusto, ne ovat aina mukana. EilaS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on pieni kippo, voi ottaa pari kertaa lisää ja laittaa jokaiseen annokseen nokareen voita tai lorauksen öljyä ;)

      Miten hyvin juusto säilyy? Mulla on tähän asti ollut aina mukana metukkaa, mutta sille on nyt tullut stoppi. En vaan halua, ei maistu enää.

      Poista
  7. Sain ison Oltermannin säilymään 10 päivää kerran heinäkuussa, vaikka oli lämpimät kelit. Veistelimme sitä päältä, niin että loppuosa juustosta oli alkuperäisen keltaisen muovinsa sisällä suojassa likaisilta sormilta. Ei se huonoksi mennyt. En käske ketään tekemään samoin.
    Olen välillä pitänyt juustoa ja voita viileässä joessa tai purossa.
    Voipi toki olla, että kypsä, voimakas juusto, esim musta emmental, säilyisi vielä paremmin kuin "tuoreempi" oltermanni.
    Metukka ei oikein enää maistu minullekaan.
    EilaS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puroviilennys olikin loistava vinkki!

      Poista
  8. Miten voi säilyy? Eikö se sula ja leviä pitkin rinkkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi säilyy keleistä ja pakkauspaikasta riippuen kahdesta päivästä siihen asti kunnes se loppuu. Tällä reissulla, kun lämpötila oli hellelukemissa, voi säilyi kolme päivää. Viilennettiin sitä EilaS:n hyvän vinkin mukaisesti välillä purossa. Voi ei leviä pitkin rinkkaa kun sen pakkaa muovipussiin ja pussin vähän syvemmälle rinkkaan. Jos voi on heti kankaassa kiinni alttiina paahteelle, sulaa se nopeasti. Sama koskee suklaakekseja yms. Tasku on pahin paikka kaikille suklaisille herkkukekseille.

      Poista
  9. Mitä kermavaahtoa oot saanu säilymään? Meillä on kerran ollut pursotus-spray-kermis-hässäkkä-pullo, ja sieltä tuli vain nestettä ulos. Oliko se sattumalta sekundapullo, tai meneekö kermavaahto liemeksi liian pitkässä säilytyksessä ilman jääkaappia... Olis kiva jottai vaahdontynkää kehitellä. Entä mistä oot kehitellyt kermaa? Jauheena? MIstä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut mukana juuri noita maitohyllyn spraykermoja. Olisiko teillä kuitenkin ollut sekundapullo? Omiani en ole koskaan saanut pilalle, vaikka ostan ne lähtiessä Suomesta ja kesällä voi olla hellettä.

      Kerma- ja maitojauheena ruuanlaitossa käytän completaa. Oikeasti se on sekoite jolla ei ole mitään tekemistä kerman kanssa, mutta se menee ihan ookoosti esimerkiksi teehen, kesäkeittoon ja kaikkeen sen kaltaiseen. Oikea maitojauhe jää mun mielestä usein paakkuiseksi.

      Poista
    2. ..ja kaikkea herkästi pilaantuvaa viilennetään kyllä välillä purossa jos on oikein helteistä. Kermapurkkihan voi lillua siellä vaikka yöt, kunhan pitää huolen ettei se huuhtoudu virran mukana. :)

      Poista

by mlekoshi