Kokemuksia lasten vaellusvarusteista

21.3.2014

Kaikki varmasti tietävät että huonot varusteet ovat varmin tapa pilata hyvin alkanut harrastus ? Tässä talossa tirppanat ovat retkeilleet jotakuinkin koko ikänsä, eikä mitään supermateriaaleja ihan ensimmäiseksi potkupuvuksi kuitenkaan olla ostettu. Pääajatuksena ollaan välttämättömiä varusteita hankkiessa pidetty sitä, ettei osteta lapselle huonompaa kuin itselle. Jos lapsi kastuu retkellä (tai ylipäätään ulkona), tulee kylmä ja ikävä olo. Lapsi kiukuttelee, syystäkin. Se taas pilaa myös muiden retken. Koska halutaan pitää kakarat hiljaisena, ostetaan niillekin hyvää tavaraa vaikka se voi vähän maksaa.

Se, että retkelle voi lähteä normaaleissa ulkovaatteissa, pitää oikeastaan paikkaansa. Normaalit ulkovaatteet käsittää säänmukaisen varustuksen, kuten veden- ja tuulenpitävän takin ja housut, alle paksumpaa tai ohuempaa villaa, väliin fleeceä tai paksua villaa -lämpimillä keleillä ehkä sitä puuvillaakin. Kenkinä gorelenkkarit ja vesikelillä saappaat. Lapsi ei pidä varsinaisista kuravaatteista kuten en minäkään, joten ulkovaatteiden tulee pitää tuisku, vesi, kura ja tuuli ulkopuolella. Nyt kun ipanoiden kasvu on hieman tasaantunut (eli ihan koko vaatekerta ei vaihdu kahden kuukauden välein), kaupasta on jotenkin kummasti alkanut lähtemään mukaan kaikkea erittäin mukavaa..

Pieni katsaus läpi vuoden retkeily- ja myös arkikäytössä olevin tavaroihin:

Lämpimät takit ja housut: Tytöllä ohuempi takki on Patagonian untsikka (oli halvalla ja muita selityksiä, käytössä -10/+10). Takin vetoketju on välillä vähän takkuillut ja ohueen kankaaseen saatiin jo yksi reikä. Muuten ihan kelpo takki. Lisäksi on ollut monena vuotena paksumpi untuvatakki Name Itiltä (käytössä -10/-30). On lämmin. Takki on toiminut kovilla pakkasilla hyvin, ja siksipä ollaan ostettu samasta takista vaan suurempaa kokoa. Poika on kuumaverinen, joten käytössä on tavallisia kuitutakkeja ilman untuvaa esim. Ticketiltä tai Reimalta. Talvihousuina on ihan normaalit lasten ulkohousut, joissa on vedenpitävyys ja kulutuksenkesto kohdallaan.

Kuorivaatteet: Jonathania, icepeakia, reimaa, ihan tavallista lastenvaatelaatua siis. Vedenpitävyys 10 000mm, joskaan en ole ihan vakuuttunut onko se aina sitä.

Hanskat: Mikään hanska ei tunnu oikeasti pitävän vettä. Ihan sama mitä millimetrilukemia niille luvataan, käytännössä sormet kastuu. Seuraavaksi voisin kokeilla märälle kelille ehkä lasten Hestraa. Pakkassäällä meillä on ollut Elsa Pitkäsen rukkasia ja niiden alla kaupan sormikas tai itse tehty villalapanen (tai -sormikas). Villa päällishanskan alla pitää sormet lämpimänä myös lapsella. Kevät/syyskelissä on käytössä sitten pelkkiä villalapasia ja -sormikkaita.


Vaatteiden tulee kestää kulutusta.

Välikerrokset:
Fleece: Marmot. Se nyt vaan on niin herkullisen värinen! Toki on käytössä myös sekalaisesti kaikkea muutakin fleeceä, enkä ole huomannut minkään olevan huomattavasti toista parempi. Marmotin fleece on mun makuun pehmeämpi kuin esim. halvalla H&M:ltä ostettu fleece. Nykyään lasten päivävaatteissa meillä suositaan paljon Name Itiä, koska ne näyttää kivalta ja tuntuu mukavalta, ja tyylistään tarkka poika löytää sieltä itselleen mieluista vaatetta. Lindexit ja henkkamaukat ollaan jätetty lasten kasvettua vähemmälle.

Aluskerrastoina on ollut sekalainen setti Lindexin ohutta villaa (ostettu kokeilumielessä, ei valittamista), Ticket to heavenin ohutta villaa ja Manymonthsin vähän paksumpaa villaa (jostain syystä joihinkin meidän paitoihin on tullut reikiä käytössä). Villasukkia, pipoja ja tumppuja tikuttelen itse haluamastani langasta ja saadaan myös valmiina mummolasta, mutta lasten villapaitojen tekoon en ole vielä lähtenyt.

Alla ohut villapaita, päällä fleece, jalassa geetonnit ja päässä mun villabuffi.


Kenkinä ollaan käytetty paljon Vikingin goretexejä, ja näissä retkeilyjutuissa niitä korkeavartisempia. Ne ovat toimineet joskus, mutteivät kestä lapselta toiselle vaan alkavat pienestäkin käytöstä repsottaa ja vuotaa. Ei kiva. Näille pitäisi keksiä korvike, sillä vaikuttaa kovasti siltä että Vikingin laatu on heikentynyt. Ei ole enää hintansa arvoinen kenkä. Pojalle ostin juuri Tretornin goretexlenkkarit, mutta ne ei ole kyllä goretexiä nähneetkään. Likalla kengänkoko on juuri venynyt samaan kuin mulla.. Vaikka koko onkin sama, jalan muoto on lapsella ihan erilainen, eikä aikuisen samannumeroinen kenkä välttämättä olekaan hyvä. Vinkkejä hyvistä arkikengistä, jotka toimisivat myös vaelluksella, otetaan vastaan.

Talvella tytöllä on ollut Sorelit ja pojalla Kuomat. Eccon talvikenkiä meillä on ollut myös, mutta vähänkään kovemmalla pakkasella (siis jo -15 asteessa) niistä jäätyy pohjat ja ipana vetää nutut, usein. Aika huono ominaisuus talvikengässä. Sorelit eivät ole jokakelin kengät, sillä ainakin omissani pikkupakkasella varpailla tulee kuuma -> sitten tulee kylmä. Ehkä lapsen jalka ei niin paljon hikoa.

Varsinaisia vaelluskenkiä ei olla vielä ostettu. Lapset ovat olleet mukana sellaisilla retkillä, joilla kävellään lähinnä polkuja ja muita normaaleja maastoja (pitkoset, suot, metsät ym.). Vaelluskengille koen olevan käyttöä vasta kunnon kivikoissa, eikä niitä olla lähdetty mistään (vielä) hakemaan.

Sukat: Tavalliset sukat ja villasukat. Joskus pelkkä puuvillasukka, joskus pelkkä villasukka, joskus molemmat. Hiertymisongelmia ei ole monestikaan ollut. Jos tutustutaan lampeen, sukkia sitten kuivatellaan ja vaihdellaan. Nyt kun likan jalka on samaa kokoa kuin omani, olen huomannut Bridgedalejen löytäneen tiensä myös niihin. Hmph.

Kaikki edelliset ovat siis aivan normaalissa päiväkäytössä retkeilyreissujen lisäksi. Seuraavat tavarat on hankittu vain retkeilytarkoitukseen:

Vaellushousut: Fjällräven G-1000. Vahaamalla saa sopivan vedenkeston, ei syö hyttyset läpi ja kulutuksenkestävyys on erittäin hyvä. Nämä ovat olleet käytössä kolme vuotta, eikä niissä ole kulumisen merkkejä ollenkaan. Lahkeissa on kiristyssysteemi, joten nämä ovat menneet pitkään. Ensimmäisenä syksynä käänsin lahkeet ja vyötäröä voi kiristää mielensä mukaan. Tykkään G-1000 housuista itselläni, ja lapsi pukee omansa mielellään.

Makuupussit: Lämpimässä kesäkelissä on ollut käytössä parikin erilaista lapsille tehtyä pussia (savotta, trekker). Näissä laatu on mitä on, mutta lapset eivät ole valittaneet. Lämpimyys perustuu siihen, että pussi on lapselle sopiva ja paksuhko puuvillainen sisältä. Lämpimyyttä säädetään villaisen aluskerraston paksuudella. Pakkaskelissä on sitten lasten pussin päällä aikuisten untuvapussi. Meillä on aika monta Joutsenta. Hyvää, laadukasta makuupussia lapselle on ollut erittäin vaikeaa löytää. Ihan pienille palleroille on untsikoita, mutta kenen keksintö on että ulkona nukkuminen tulee lopettaa kun oppii kävelemään? Hetki sitten bongasin Cumulukselta lasten untsikan, ja siinä nuo mahtuisivat vielä hetken pötköttämään. Makuupussi on sellainen ikuisuusongelma varsinkin, jos ajattelee retkeilevänsä lasten kanssa välikelissä. Kesäpussi ei riitä, ja tuplapussi on kuuma. Ja maksaja tykkää untuvasta.

Aikuisen makuupussi on lapselle kylmä. Pussi on auttamatta aivan liian leveä, ja sellaisessa tulee vilu. Vaikka liian pituuden voikin jollain remmillä kuroa umpeen, liika leveys on ja pysyy. Kaikenlaisia kutistesukkavirityksiä on kieltämättä käynyt mielessä, mutta toistaiseksi järki on voittanut..

Makuualusta: Thermarestiä myös lapsille. Käytössä sekä ilma-alusta että hätätapauksessa ridgerest solumuovi. Molemmat toimii, mutta suositaan ilma-alustaa. Ahkioreissuilla on ollut myös lampaankarva antamassa lisälämpöä pepulle, istuinalustaksi tuvalle ja lisämakuualustaksi öille.


Etenkin makuualustan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Reppu: Ei erityistä vaellusreppua. Vaihtoehtoina on Fjellun mini kånken (luokattoman huono kantaa, pölyttyy nurkissa), koulureppu tai mun juoksulenkeillä käytössä oleva juomareppu Salomonilta. On pieni ja pinkki. Tosin nyt kun ryxin reppu on todettu mulle selästä liian lyhyeksi, voi olla että se periytyy likalle. Jo kotona kannattaa katsoa miten ja mihin reppu kiinnitetään, jos lapsi ei jaksa kantaa sitä. Vaikka onkin hyvä opettaa että jokainen kantaa tavaransa itse, mä kyllä otan kamat kantoon jos yhtään näyttää sille olevan tarvetta. Kantamaan ehtii vaikka sitten 10-vuotiaana, tai vielä 12-vuotiaanakin. Retkellä tulee olla kivaa. Lapset kuitenkin kasaavat reppuihinsa omia tavaroitaan innolla, joten ihan hyvin on tämä linja toiminut.

Ruokailuvälineet: Pinkkiä tai pimeässä hohtavaa.

Otsalamppu: Samaa kamaa kuin aikuisillakin. Himmein lamppu ei kiinnosta pätkääkään. Jos lampulla ei näe omaa nenäänsä pidemmälle, mitä sillä tekee?

Sukset ja sauvat: Latukama menee sekä ladulla että ladun vieressä. Umpisessa lapsi ei halua mennä ensimmäisenä kuitenkaan, ja yhden hiihtäjän jälkeen on jo avattu välttävä latu-ura kevyelle hiihtäjälle.

Myrskymaski: Isot laskettelulasit toimivat. Jo pelkästään tuulisella järvellä voi olla pakkasilla inhaa ilman suojaa. Näitä tarvittiin esimerkiksi Hetan ympäristössä. Ei siis tarvitse olla erityisen vaarallinen tai myrskyaltis paikka jotta niille olisi käyttöä.

Ahkio: Fjellpulkenin lasten ahkio. On hyvä.

Ei kaadu, suojaa tuulelta, kuorsausta saattaa kuulua.

Tulipas pitkä juttu. Unohtuiko jotain?

4 kommenttia :

  1. Pitää nyt täälläkin käydä vielä huutelemassa että Fjellpulken on ihan paras! Valmistetaan muuten meidän kotikylällä (melkein) Norjassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Lasten ahkio on jo myyty, mutta tavallinen pulkka hankittu tilalle.

      Poista
  2. Me Tunturiin.fi:ssä liputamme taasen vahvasti Nordic Cabin puolesta. Pärjää tunturissa kesät talvet! http://tunturiin.fi/ahkiot/nordic-cab-all-season-sport.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, tunturimuna. Tuohon en kyllä laittaisi mitään elävää sisälle :)

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |