Mörköpimeä metsä

28.10.2013

Viikonloppuna käännettiin kelloja tunti taaksepäin. Mennään iltalaavulle, siellä on tunti pidempään valoisaa! Niin just joo. Päästiin perille ja koko korpi oli jo valmiiksi mörkkipimeä maahisten metsä. Miten siellä täydessä pimeydessä sitten viihtyy, kun mukana on 6- ja 7-vuotiaat lapset? Lasten mielikuvitus on aivan loistava, mutta sitä täytyy vähän ruokkia. Annetaan kaksi otsalamppua ja yksi lusikka, ja viihtyminen on taattu.

Laama.

Otsalampun kanssa ravia juoksevat touhutoopet.


Tässä testataan pimeänäön kehittymistä ilman valoja.

Ja nuo pisteet on siis vaatteissa olevia heijastimia, ei suden silmiä. Molemmat ipanat kävelivät kiltisti sysipimeään metsään ilman valoja, käsi kädessä tottakai. Pienen ajan päästä siellä alkoikin näkemään, eikä metsä ollutkaan niin arveluttava kuin nuotion valossa katsellen. Vuorotellen nuotiota ja metsää tuijottaen ei nimittäin näe metsästä yhtikäs mitään. Jollain tasolla lapsikin tuntuu ymmärtävän että se mitä ihminen pelkää metsässä, pelkää ihmistä vielä enemmän.

Viihdyttäjä numero 2, Case Lusikka:


Mitäs kivaa tässä muka on?

Sama ilman salamaa.

On jännä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |