Byrokratiaa Norjan ihmemaassa

16.8.2013

Ennen luulin että meillä Suomessa jotkin tahot, kuten Kela ja verottaja, ovat vähän hankalia. Sitten tutustuttiin Norjaan.

Meillä on pienet ja eripuraiset suvut. Miehen puolelta sukua löytyy käytännössä pelkästään vanhemmat, ja itselläni on sekalainen sakki toistensa kanssa toimeentulematonta porukkaa. Minkä tahansa juhlan, esimerkiksi häiden, järjästäminen sellaiselle ryhmälle on aika vaivalloista. Jos yksi tulee, toinen ei mielellään tule, eikä ainakaan samaan aikaan. Sitten on vielä se kolmas, sekään ei viihdy sen ja tuon kanssa. Pitäkää tunkkinne, juhlitaan sitten kaksin!

Alusta asti oli selvää ettei mitään perinteisiä prinsessahäitä valkoisine hörsöpörsöpukuineen ole tulossa. Missään kuraojassakaan ei toki aiottu tahtoa, koska onhan ne sentään häät, arvokas juhla. Koska mentiin kihloihin Sarekissa, oli selvää että mennään naimisiin jossakin joka nokittaa tämän. Mikä olisi meille parempaa, suurempaa tai mielenkiintoisempaa kuin persejontka Sarek? Oikeastaan muita vaihtoehtoja ei nähty kuin Huippuvuoret. Siinä sivussa voikin sitten vähän harrastaa !

Vaikka huipparit onkin osa Norjaa, sitä koskevat monet poikkeukset. Kaikki Norjan lait eivät sellaisenaan päde Huippuvuorilla. Longyearbyenissä on paikallishallinto, joka vastaa niin infrasta kuin poliisitoimesta, niin päivähoidosta kuin energia-alan hallinnosta, etsintä- ja pelastustoimesta.. Eli jotakuinkin kaikesta. Tämä viranomainen on Governor of Svalbard, norjaksi Sysselmannen. Meistä kumpikaan ei kuulu kirkkoon, joten vastaisikohan sysselmannen myöskin siviilivihkimisistä..? Onkohan se edes mahdollista? Otettiin yhteyttä.

Sysselmannen vastasi sähköpostiin muutamassa päivässä ja meidän onneksemme kertoi että huippareilla ylipäätään on toisen pohjoismaalaisen mahdollista mennä naimisiin ja sysselmannenhan siitäkin sitten vastaa. Vihkiminen kelpaa Suomessa sellaisenaan, eli kotimaassa ei ole tarvetta käydä maistraatissa ja viettää "vain" hääjuhlaa Norjassa. Vihkiminen Huippuvuorilla ja siitä saatu paperi kelpaa Suomessa sellaisenaan. Kivaa! Meidän täytyi vain toimittaa etukäteen prøvingsattest norjaksi ja sopia aika. Hääajassa he ovat kuulemma hyvin joustavia, kunhan päivä sovitaan muutamaa kuukautta etukäteen ja aika sijoittuu virka-ajalle (8.30-15.30) ja paikkana on sysselmannenin toimisto. Melko joustavaa, eikö?

Paperiasiat olivatkin vähän kimurantteja. Naapurimaamme Kingdom of Norway halusi että toimitamme heille mm. syntymätodistukset, esteettömyystodistuksen, kopiot passeista, ja sitten neljä muuta paperia. Sieltä haluttiin että joku minun tuttuni, ja joku mieheni tuttu, kahdella erillisellä lomakkeella erikseen meidän molempien osalta vakuuttavat että emme ole tulevan mieheni kanssa läheistä sukua. Syntymätodistukset tai Suomen viranomaisten antama esteettömyystodistus ei riitä, jonkun satunnaisen tuttavan vakuutus tarvitaan myös. Lisäksi näiden henkilöiden tuli merkitä mahdolliset edeltävät avioliitot ja päättymisen syy. Ihan oikeesti.

Tämän suomalaisen esteettömyystodistuksen ja kahden naapurin luotettavan vakuuttelun lisäksi meidän täytyi molempien täyttää lappu jossa vaihteeksi itse vakuutamme ettemme ole sukua toisillemme. Lapuissa oli myös muita melko vinkeitä kysymyksiä.





Viimeisenä allekirjoituksillamme todistimme että olemme menossa naimisiin omasta vapaasta tahdostamme ja ymmärrämme että puolisolla on sama oikeus avioeroon kuin itsellämme. Kyllä. Näiden yhdeksän lappusen jälkeen oli paperiasiat kunnossa, ja sitten vasta oli Norjan viranomainen tyytyväinen.

Vääristä tiedoista saa sitten putkaalinnaavankeutta!

2 kommenttia :

  1. Johan on kysymykset, parasta on kyllä nuo kumppanin kuittaukset että hän on viimeistään nyt tietoinen asiasta :D Melkein noiden lomakkeiden takia voisi mennä Norjassa naimisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai kaikki pitää kuitata :D

      Poista

Proudly designed by | mlekoshiPlayground |